Aluehallintoviraston ulkomaisen työvoiman valvonnassa havaittiin viime vuonna aiempaa enemmän tapauksia, joissa työsuhde koitettiin naamioida yrittäjyydeksi. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Vale- ja pakkoyrittäjyydestä tullut osa työperäistä hyväksikäyttöä

Ulkomaisen työvoiman valvonnassa havaittiin valeyrittäjyyttä aiempaa enemmän.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Työsuojeluviranomainen valvoi viime vuonna ulkomaista työvoimaa käyttäviä yrityksiä yli 1700 tarkastuksella.

Ulkomaisen työvoiman valvonnassa havaittiin viime vuonna aiempaa enemmän tapauksia, joissa työsuhde koitettiin naamioida yrittäjyydeksi.

Työsuhteen ja yrittäjyyden välistä oikeussuhteen luonnetta arvioitiin yhteensä 185 henkilön kohdalla. Heistä 168 todettiin työsuhteisiksi. Heidän kohdallaan tarkastaja arvioi, että työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy, jolloin kyseessä on työsuhde eikä yrittäjyys.

Useissa tapauksissa työn toteuttamisesta oli sovittu toimeksiantosopimuksella, mutta käytännössä töitä johdettiin kuten työsuhteessa. Työsuhde oli voitu muuttaa toimeksiantosopimukseksi työntekijän ymmärtämättä.

Usein toimeksiantosopimuksen ehdot vaikuttavat työsopimuksen ehdoilta. Ilmiö on yleistynyt ja näkyy erityisesti rakennusalalla, mutta myös teollisuudessa, siivousalalla, autokorjaamoissa ja -pesuloissa ja kausityössä.

Valvonnan havaintojen perusteella ulkomaalaisella työntekijällä on kohonnut riski muun muassa puutteellisen kielitaidon vuoksi joutua tilanteeseen, jossa hänen työsuhteensa naamioidaan yrittäjyydeksi.

Tällöin henkilö jää työlainsäädännön tarjoaman suojan ulkopuolelle muun muassa palkkauksen, vakuuttamisen ja työturvallisuuslain osalta. Havaintojen perusteella vale- ja pakkoyrittäjyydestä on tullut osa työperäistä hyväksikäyttöä.

Tiedonvaihdon esteet haittaavat valvontaa

Viranomaisten yhteistyö tehostaa ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa ja harmaan talouden torjuntaa. Viranomaisten yhteistarkastukset lisääntyivät viime vuonna lähes puolella.

Työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeudet ovat viime vuosina parantuneet. Valvonnassa hyödynnetään etenkin ulkomaalaisrekisteriä ja tulorekisteriä. Kun tarkastuksella kohdattujen työntekijöiden tietoja verrataan tulorekisterin tietoihin, voidaan havaita mahdollinen pimeä palkanmaksu. Tulorekisteriä käytetään myös luvattoman työskentelyn keston selvittämiseen.

Aluehallintoviraston mukaan tiedonvaihdossa on kuitenkin vielä kehitettävää.

– Esimerkiksi Verohallinto saa vain erittäin rajatuissa tilanteissa antaa työsuojeluviranomaiselle tietoa havaitsemistaan väärinkäytöksistä, jotka kuuluvat työsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa rajoittaa myös valvontalain 10 §:n mukainen ilmoittajan tietojen salassapito, virasto kertoo.

Työsuojeluviranomaiselle ilmoitetaan usein epäkohdista, jotka eivät vaadi työsuojeluvalvontaa, mutta salassapitosäännös voi estää tiedon luovuttamisen toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa keskityttiin työsuhteen vähimmäisehtojen ja työnteko-oikeuden valvontaan. Näiden osalta valvonnan havainnot olivat samansuuntaisia kuin edeltävinä vuosina. Palkkauksessa havaittiin puutteita lähes puolessa niistä tarkastuksista, joilla asiaa arvioitiin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)