Suomen Nato-jäsenyys ja Ruotsin tuleva jäsenyys näyttävät vaikuttaneen Venäjän Itämeren laivaston harjoitustoimintaan.
Asia ilmenee Venäjän asevoimien toimintaa seuraavan puolalaisen Rochan Consulting -analyysiyhtiön raportista. Siinä kerrotaan Venäjän Itämerellä elokuussa järjestämän Merikilpi 2023 -harjoituksen kulusta ja arvioidaan, mitä toiminta kertoo Venäjän Itämeren laivaston tavoitteista ja kyvyistä.
Raportin mukaan harjoitus vahvistaa, että Venäjän Itämeren laivasto on menettänyt kykynsä suorittaa suuren luokan maihinnousuoperaatioita. Syynä ovat laivaston Roputsha-luokan maihinnousualusten ja 336. merijalkaväkiprikaatin osallistuminen sotaan Ukrainassa. Prikaatin tiedetään kärsineen kovia tappioita.
Maajoukot suorittivat harjoituksessa tällä kertaa lähinnä puolustustehtäviä kuten vihollisjoukkojen maihinnousujen torjuntaa sekä pitkä kantaman ohjusiskuja. Tämä tulee mitä ilmeisimmin olemaan lähitulevaisuudessa niiden pääasiallinen tehtävä.
Raporttiin sisältyy myös mielenkiintoinen havainto, jonka arvioidaan kielivän siitä, että Venäjällä huolitaan Ruotsin laivaston kyvyistä.
– Meri- ja ilmayksiköiden harjoitustoiminnan pääasiallinen painopiste oli sukellusveneiden torjunnassa. Tämä johtui kaikkein todennäköisimmin Ruotsista ja siitä, miten sen sukellusveneet voisivat tehostaa Naton operaatioita Itämerellä, asiantuntijat kirjoittavat.
Ruotsin laivastolla on neljä sukellusvenettä. Niitä pidetään yleisesti varsin kyvykkäinä ja sopivina toimintaan Itämerellä.
Nato hallitsee
Suomen Nato-jäsenyyden ja Ruotsin tulevan Nato-jäsenyyden todetaan merkitsevän sitä, että Itämerestä on käytännössä tullut ”Naton hallitsema toiminta-alue” ja että Venäjä pyrkii nyt pysymään yhä relevanttina Itämerellä.
Vaikka sota Ukrainassa onkin heikentänyt merkittävästi osaa Venäjän kyvyistä, on sillä silti yhä runsaasti vaarallisia kyvykkyyksiä Itämeren alueella. Raportissa nostetaan esiin erityisesti ohjuskyvyt. Harjoitus oli ilmi selvästi suunnattu kuvitteellisia Nato-vastustajia vastaan. Raportin mukaan Venäjän pinta-alusten toiminta harjoituksessa osoittaa Moskovan luottavan siihen, että se kykenisi Itämeren alueen konfliktissa suorittamaan ohjushyökkäyksiä.
– Itämeren laivaston ohjuskorvetit voivat siirtyä monille Itämeren alueille suorittamaan iskuja maa- ja merikohteisiin, mikä vahvistaa, että sodalla Ukrainassa on ollut hyvin vähän vaikutusta Itämeren laivaston pitkän kantaman iskukykyihin, raportissa sanotaan.
