Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin miten erityyppiset kestävyyden indikaattorit ovat kehittyneet suomalaisissa kaupungeissa vuosina 2000–2018. Mukana oli 20 suurinta kaupunkia.
Apulaisprofessori Sanna Ala-Mantilan mukaan kaupunkien sisällä sijaitsevat asuinalueet ovat keskenään hyvin erityyppisiä ja niiden haasteet kestävyyskysymyksiin vastaamisessa eroavat siksi toisistaan.
Tulokset tuovat esiin esimerkiksi sen, että hyvin suuri osa suomalaisista kaupunkiasukkaista asuu eri ikäisillä pientaloalueilla, vaikka kaupunkien kestävyyskysymyksiin liittyvät keskustelut keskittyvät usein tiiviimpiin kerrostaloalueisiin.
Tutkimusta varten kehitetiin asuinalueluokitus, jossa alueet jaotellaan muun muassa asuntokannan iän ja tyypin mukaan.
– Tavoitteenamme oli vertailla erityyppisten asuinalueiden kehitystä eikä tyytyä vain katsomaan kaupungin kokonaiskuvaa, sanoo Ala-Mantila.
Tutkimuksen mukaan yhä useampi kaupunkilainen omistaa auton eli autonomistusaste on joko kasvanut tai ainakin säilynyt ennallaan kaikentyyppisillä alueilla. Asukastiheys ei ole merkittävästi kasvanut missään aluetyypissä tai kaupungissa pois lukien suurimpien kaupunkien keskukset.
Toisaalta taas sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta 1960- ja 70-lukujen sekä 1980- ja 90-lukujen kerrostaloalueilla työllisyysaste on alhaisempi kuin muilla alueilla.
̶ Usein julkisessa keskustelussa puhutaan vain lähiöiden eli 60- ja 70-lukujen kerrostaloalueiden ongelmista, mutta tulokset nostavat esiin myös näiden hieman uudempien alueiden heikon kehityksen, Ala-Mantila toteaa.
─ Myös erot kaupunkien välillä ovat kiinnostavia. Esimerkiksi Helsingin keskusta on kaupunkikeskuksista ainoa, jossa autonomistus on keskiarvoa matalampaa. Suurista kaupungeista autoistunein on Vantaan keskusalue Tikkurila.
Käytännön merkitystä tutkimustuloksilla on Ala-Mantilan mukaan kaupunkisuunnittelussa, sillä niiden avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi eri aluetyyppien haasteita kaupunkikohtaisesti.
Yksittäisistä indikaattoreista nousevia käytännön tulkintoja voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelussa, kuten esimerkiksi ratkaisemaan autonomistukseen liittyviä haasteita kaupungeissa.
̶̶ Tuloksista nousee esiin, että uudetkin alueet ovat hyvin autoistuneita, vaikka niitä on suunniteltu todennäköisesti autottomuuteen kannustavien suunnitteluperiaatteiden mukaan, pohtii Ala-Mantila.