Vaatimukset koronatoimien jälkiarvioinnista kiihtyvät – ”Suomen ei pidä unohtaa”

Valtio-opin professori Kimmo Grönlund ja THL:n Mika Salminen vaativat koronakomission perustamista.
Lapsi opiskelee kotona Helsingissä 17. maaliskuuta 2020. Koulut siirtyivät tuolloin etäopetukseen koronaviruksen takia. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Lapsi opiskelee kotona Helsingissä 17. maaliskuuta 2020. Koulut siirtyivät tuolloin etäopetukseen koronaviruksen takia. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Suomessa on käytävä läpi viranomaisten ja poliitikkojen toimet koronaviruspandemian aikana. Tätä varten tulisi perustaa selvityskomissio, katsovat valtio-opin professori Kimmo Grönlund sekä johtaja Mika Salminen THL:stä Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessaan.

Kirjoittajat toteavat, että koronaviruspandemian aikana tehtyjä toimia on selvitetty vastaavasti monissa muissakin maissa jälkikäteen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Suomen sisällä asetettiin laajoja rajoituksia sulkemalla oppilaitoksia, liikuntapaikkoja ja ravitsemusliikkeitä. Vierailut vanhusten asuntoloihin kiellettiin. Rajoituksia pidettiin voimassa kuukausia – välillä höllentäen ja taas tiukentaen epidemiatilanteen pahentuessa. Viruksen leviämistä pyrittiin myös estämään laajalla tartunnanjäljityksellä, jossa yksityiselämän suojaa jouduttiin rikkomaan utelemalla yksityiskohtaisesti ihmisten tapaamisista, toteavat Grönlund ja Salminen kirjoituksessaan.

He nostavat esiin myös pandemian alussa käyttöön otetun valmiuslain, keväällä 2020 toteutetun Uudenmaan sulku sekä sen, miten maaliskuussa 2021 hallitus valmisteli jopa yleistä ulkonaliikkumiskieltoa.

– Suomi onnistui kansainvälisissä vertailuissa hyvin, mikäli arvioidaan vain covid-19-taudin aiheuttamia kuolemia. Mutta rajoitettiinko kansalaisten vapauksia liikaa onnistumisen kustannuksella? Olisimmeko voineet saavuttaa yhtä hyvät tulokset pienemmin rajoituksin? Olivatko jotkin toimet jopa turhia? Jäikö jotain tekemättä? Olivatko toimet oikeudenmukaisia kaikkia kohtaan? pohtivat Grönlund ja Salminen kirjoituksessaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Moni haluaisi jo unohtaa koko koronaviruspandemian ja sen ikävät muistot. Niin mekin. Mutta Suomen ei pidä unohtaa oppimatta.

Grönlund ja Salminen pitävät hyvänä, että hallitusohjelmaan on linjattu koronatoimiin liittyvästä tutkimushankkeesta. Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen ohjelmaan on kirjattu valtioneuvoston kanslian toimesta toteutettavasta laajasta, ulkopuolisesta tutkimushankkeesta liittyen koronakriisin opetuksiin. ”Tutkimushankkeessa käsitellään ainakin kriisin johtamista, varautumista ja perusoikeusrajoituksia”, linjataan hallitusohjelmassa.

Koronapandemian aikana tehtyjen toimenpiteiden jälkikäteisarviointia on on vaatinut vastikään myös Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen Turun Sanomissa sunnuntaina 16.7 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

Puolue näkee ihmisten olevan itsenäisiä toimijoita, jotka tekevät valintoja.
Aki Lindén sanoo, että sote-palvelut voitaisiin järjestää paremmin.
Pääministeri antoi eduskunnalle ilmoituksen sote-palveluista.
Mainos