Sdp:n ja kokoomuksen välisen eron kaventuminen on sähköistänyt viimeisen vaaliviikon kampanjointia eri puolilla Suomea. Helsingin Sanomien gallupin mukaan Antti Rinteen sosialidemokraattien kannatus on sulanut nopeaan tahtiin 19,5 prosenttiin. Kokoomus on toisella sijalla 17,5 prosentissa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo muistutti tiistaina Lahdessa viime eduskuntavaalien loppukiristä.
– Viime vaalien alla otimme kaksi pinnaa lisää viimeisinä päivinä ja vaalipäivänä vielä. Ja toveri on nyt tulossa vähän kuin selkä edellä vastaan, Orpo sanoi toritilaisuudessa.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi kokoomuksen olevan iskuetäisyydellä ykkössijasta.
– Jos katsoo vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaaleja, niin tämänkokoisia kannatusmuutoksia on tapahtunut vaalipäivään mennessä. Sellainen lopputulos on täysin mahdollinen, jossa kokoomus on ensimmäisenä ja Sdp toisena, Markku Jokisipilä sanoo Verkkouutisille.
– Viimeisen viikon kannalta ratkaisevaa on, ketkä saavat omat äänestäjänsä aktivoitua vaaliuurnille, Jokisipilä jatkaa.
Vaaliteemat johtaneet selittelyyn
Tutkija pitää ilmastonmuutoksen korostumista monen puolueen kärkiteemana jopa historiallisena erikoisuutena.
– Yleensä Suomen eduskuntavaaleissa on keskitytty kansallisiin kysymyksiin, jotka ovat selkeämmin eduskunnan päätäntävallassa. Tässähän on kyseessä globaali ilmiö, jossa yksittäisen valtion merkitys on huomattavasti rajallisempi, Markku Jokisipilä pohtii.
Teema on ajanut puolueet keskustelemaan rajoituksista ja muista konkreettisista toimenpiteistä, joiden kautta nykyisiä elintapoja pyritään muuttamaan politiikan kautta. Esimerkiksi Antti Rinne on joutunut useaan otteeseen selittämään kantojaan niin sanotusta lihaverosta, polttomoottorikiellosta ja muista Sdp:n esityksistä.
– Negatiivisten asioiden kautta kampanjoiminen on aina vaikeampaa kuin esimerkiksi tulonsiirroista tai veronkevennyksistä puhuminen, Jokisipilä huomauttaa.
Kaikki puolueet alle 20 prosentissa?
Markku Jokisipilä pitää gallupien valossa mahdollisena, ettei mikään puolue tule pääsemään ensimmäistä kertaa Suomen historiassa yli 20 prosentin kannatusrajan.
– Siitä ei ole kauan, kun suurin puolue oli yli 25 prosentissa ja toiseksi suurin reilussa 20 prosentissa. Esimerkiksi 2000-luvulla Matti Vanhasen (kesk.) hallituksissa ja 1990-luvulla Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisessä hallituksessa kahdella päähallituspuolueella oli jo keskenään enemmistö kansanedustajista. Tilanne toi jäntevyyttä hallitustyöskentelyyn, kun pienemmät puolueet eivät päässeet vaa’ankieliasemaan, Jokisipilä sanoo.
Uusi asetelma voi tehdä enemmistöhallituksen muodostamisesta erityisen vaikeaa. Jokisipilän mukaan kyseessä olisi todennäköisesti vuoden 2011 ”sixpack”-hallituksen toisinto, jolloin ideologisen haitarin venyminen vaikeuttaisi suurista asiakysymyksistä sopimista.
Tilanne ei ainakaan helpotu, jos muut puolueet eivät kelpuuta perussuomalaisia minkäänlaiseen hallituskokoonpanoon.
– Vaikka yhteistyötä ei olisikaan täysin tyrmätty, niin suhtautuminen on ollut nihkeää. Tällöin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa hallitukseen on pakko ottaa lähes kaikki halukkaat, kuten vuonna 2011, Markku Jokisipilä sanoo.
– Esimerkiksi Sdp:n ympärillä on tiivis punavihreä ”blokki” vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa. Enemmistöön tämä ei silti riitä, eli mukaan tarvittaisiin ainakin RKP ja kristillisdemokraatit. Ideologisesti tämä olisi jo huomattavasti laimeampi kokoonpano, Jokisipilä jatkaa.