Uutisointi Venäjän presidentin Vladimir Putinin ympärillä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen keväällä 2022 tuntuu kummalliselta kolme vuotta myöhemmin, pohtii filosofian tohtori ja kirjailija Tiina Raevaara Suomen Kuvalehden kolumnissaan.
Raevaara kirjoittaa, kuinka etenkin Ukrainan puolella sodassa olevien maiden uutisointi täyttyi otsikoilla, jossa Putinin uskottiin olevan kuolemaisillaan ja hänen mahdollisista sairauksistaan kirjoitettiin jatkuvasti.
– Putinilta etädiagnosoitiin syöpä, mutta meiltä muilta olisi voinut diagnosoida joukkopsykoosin, jos sellainen taudinkuva oikeasti olisi, Raevaara kirjoittaa.
Hän uskoo, että uutisoinnin taustalla oli toive Venäjän hyökkäyssodan loppumisesta mahdollisimman pian. Sota Euroopassa tuntui absurdilta. Putinin kuolema olisi tarjonnut nopean uloskäynnin sodasta ja luonut uskoa oikeudenmukaisuuden olemassaolosta, Raevaara sanoo.
Uutisointi kertoo Raevaaran mukaan median ja todellisuuden vaikeasta suhteesta. Uutisointi vastasi ennen kaikkea suuren yleisön toiveisiin, sillä moni halusi lukea huonoja uutisia Putinin terveydentilasta, Raevaara sanoo.
Hänen mukaansa yleisön kiinnostus ei ole kuitenkaan hyvä uutiskriteeri.
– Nykyhetkestä käsin tarkasteltuna tuon hetkinen tunnetila ja mediamaisema näyttävät häpeällisen lapsellisilta.
– Kuinka hupsuja me olimmekaan, kun ajattelimme kaiken ratkeavan Putinin äkilliseen kuolemaan. Miksi uskoimme, että ratkaisu olisi niin helppo? Raevaara kysyy.
Raevaara uskoo median olevan nyt samanlaisten pohdintojen äärellä. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin toisen presidenttikauden ja maan demokratian tila haastavat mediaa.
Toisaalta median on kyettävä uutisoimaan asioista tarkasti, mutta epävarmoista asioista ei tule uutisoida niin, että niitä ryhdytään pitämään varmoina asioina, hän kirjoittaa. Lisäksi uutisoinnissa tulisi keskittyä olennaisiin asioihin presidentin vaimon Melania Trumpin ulkoasusta kirjoittamisen sijaan
– En liioin halua ylenpalttisia spekulaatioita Donald Trumpin dementiasta tai narsismista, Raevaara toteaa.
