Suhtautuminen uuden kaavaillun matkailijaveron käyttöönottoon jakaa kuntia ja elinkeinoelämän toimijoita, selviää lausuntokierroksella annetuista vastauksista.
Valtiovarainministeriö selvittää alueellisen matkailijaveron toteuttamisedellytyksiä. Lausuntokierros asiasta päättyy sunnuntaina 25.1. tammikuuta, ja lausunnonantajia on toistaiseksi noin 80.
Matkailijavero tarkoittaa lyhytaikaisen majoittumisen yhteydessä maksettavaa veroa tai maksua.
Osa toimijoista pitää veroa tarpeellisena keinona kattaa matkailun aiheuttamia kustannuksia ja tukea kestävää matkailua.
Toisaalta monet yritys- ja elinkeinoelämän tahot sekä osa maakunnista suhtautuu kielteisesti veron käyttöönottoon.
Matkailijaveroon myönteisesti suhtautuvat tahot muistuttavat, että veron tulisi olla maltillinen, hallinnollisesti kevyt sekä tasapuolinen eri majoitusmuodoille. Lisäksi korostetaan sitä, että verotuoton tulee jäädä täysimääräisesti paikallisesti käytettäväksi.
Lausuntokierroksella antamissaan vastauksissa kunnat muistuttavat, että matkailu kuormittaa infrastruktuuria ja palveluita, ja että kunnilla on vain rajalliset resurssit vastata kasvuun.
Esimerkiksi Sotkamon kunta pitää matkailijaveroa keinona kattaa matkailun kunnille aiheuttamia kustannuksia, ehkäistä haittavaikutuksia ja vahvistaa kestävän matkailun kehittämistä.
Lapin liitto pitää veroa “erittäin tarpeellisena” matkailun nopean kasvun vuoksi ja nostaa esiin kuormituksen muun muassa infrastruktuurille, reitistölle sekä jätehuollolle.
Kittilän kunta, jossa sijaitsee laskettelukeskus Levi, kannattaa veroa, kunhan tuotto tilitetään täysimääräisesti kunnille ja käytetään matkailuinfran kehittämiseen. Lisäksi veroa tulisi kunnan mukaan soveltaa tasapuolisesti kaikkiin lyhytaikaisiin majoituksiin, myös alustapalvelujen kautta tapahtuviin.
Elinkeinoelämä sen sijaan näkee matkailijaveron riskinä kasvulle ja kilpailukyvylle.
Esimerkiksi Palvelualojen työnantajat Palta ry suhtautuu kielteisesti matkailuun kohdistuvan verorasituksen kasvattamiseen ja muistuttaa, että määräaikaiset verot aiheuttavat hallinnollisia kuluja.
Myös Keskuskauppakamari suhtautuu matkailijaveroon kriittisesti eikä kannata sen edistämistä.
Alueelliset yrittäjäjärjestöt korostavat veron kohdentamisen ongelmaa: veron perusteiden tulisi nojata pikemminkin todennettuihin haittoihin ja lisäkustannuksiin.
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät muistuttaa, ettei matkailijaverosta saa tulla “yleinen lisärahoituskeino”, vaan veron tavoitteiden tulee olla täsmällisesti rajattuja ja mitattavia.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti viime kevään puoliväliriihessä itäisen ja pohjoisen Suomen ohjelmien strategisten toimenpiteiden käynnistämisestä. Osana tätä hallitus päätti alueellisena kokeiluna toteuttaa lakiin perustuvan matkailuveron eli matkailijamaksun toteuttamisedellytysten selvittämisen jälkeen.
Suomessa alueellinen matkailijavero olisi perustuslailliselta luonteeltaan vero, koska se ei ole korvaus tietystä palvelusta tai edusta ja se on maksajalleen pakollinen.
Vastaavia majoittumiseen liittyviä ja matkailijoilta kerättäviä maksuja tai veroja on käytössä monissa EU:n jäsenmaissa.





