Tämä päivä on uskoakseni historiallinen merkkipaalu Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi, sanoo Petteri Orpo (kok) tiedotustilaisuudessa Helsingin säätytalolla. Hänen mukaansa nyt ollaan lähempänä rauhaa kuin aikaisemmin.
— Emme edelleenkään näe merkkejä siitä, että Venäjä haluaisi rauhaa. Se pysyy edelleen uhkana jatkossakin koko Euroopalle, Orpo sanoi.
Euroopan itärajakokoukseen Eastern Flank Summitiin tiistaina Helsingissä osallistuvat osallistuvat Venäjän ja sen lähiliittolaisen Valko-Venäjän Euroopan unioniin kuuluvat naapurit. Paikalla ovat pääministeri Orpon kutsumina Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Viron pääministeri Kristen Michal, Latvian pääministeri Evika Siliņa, Puolan pääministeri Donald Tusk ja Bulgarian pääministeri Rosen Željazkov sekä Romanian presidentti Nicușor Dan ja Liettuan presidentti Gitanas Nausėda. Lisäksi aamupäivästä paikalla oli myös EU:n puolustuskomissaari Andrius Kubilius. Iltapäivällä paikalle saapui myös presidentti Alexander Stubb.
— Saimme viimeisimmät Berliinistä Alexander Stubbilta, Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kokouksen tuloksena syntyi 13-kohtainen julkilausuma. Siinä linjataan tutusti Venäjän uhasta, sitoudutaan Naton yhteiseen tavoitteeseen nostaa kansalliset puolustusmäärärahat viiteen prosenttiin kunkin valtion bruttokansantuotteesta. Nato on liittokunnan jäsenten yhteisen puolustuksen perusta.
Itäisen sivustan valvonta -lippulaivahanke (Eastern Flank Watch) täydentää EU:n Mustanmeren merellisen turvallisuuden keskusta sekä Naton operaatioita ja toimintaa ja sen yhteistä johtamisrakennetta.
Suomi johtaa lippulaivahanketta, ja Orpo toivotti muutkin tervetulleeksi mukaan.
Julkilausuman mukaan nykyinen tilanne edellyttää EU:n itäisen sivustan välitöntä priorisointia koordinoinnin ja monitoimintaympäristöisten operaatioiden keinoilla. Lippulaivahankkeeseen halutaan sisällyttää maataistelukyvyt, droonien torjunta, ilma- ja ohjuspuolustus, rajavalvonta, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, sotilaallinen liikkuvuus ja vastapuolen liikkuvuuden estäminen.
— Itäisen ulkorajan puolustus ei voi perustua pelkästään yksittäisiin suorituskykyihin, vaan se edellyttää kokonaisvaltaista kehystä ja uskottavaa kykyä toimia monissa toimintaympäristöissä, julkilausumassa todetaan.
Julkilausuman mukaan nämä toimet edellyttävät vahvaa puolustusteollisuutta.
— Vaadimme kiireellisiä toimia niin EU-rahoituksen kuin julkisen ja yksityisen sektorin rahoituksen mobilisoimiseksi, julkilausumassa lukee.
