Ukraina ilmoittaa uuden ballistisen ohjuksen siirtyneen massatuotantoon.
Lyhyen kantaman Hrim-2- eli Sapsan-ohjuksen kehitystyön päätöstä pidetään merkittävänä osoituksena ukrainalaisen puolustusteollisuuden kyvystä laajentaa omaa tuotantoaan. Kansainvälisen tuen jatkumiseen liittyy epävarmuutta, joten Ukrainan tavoitteena on valmistaa kotimaisesti mahdollisimman monia sodassa tarvittavia asejärjestelmiä.
– Kotimaisten ballististen ohjusten ilmaantuminen on rohkea poliittinen viesti. Iso keskisormi Kremlin vaatimuksille Ukrainan demilitarisoinnista, sotilasasiantuntija Ivan Kyrytshevski sanoo Kyiv Independent -lehdelle.
Ballistiset ohjukset lähtevät rakettimoottorin avulla korkealle ilmakehään ja syöksyvät kaarimaista lentorataa kohteeseensa yli 3 000 kilometrin tuntivauhdilla. Niitä on tämän vuoksi vaikeampi torjua kuin esimerkiksi risteilyohjuksia.
Venäjä käyttää ballistisia ohjuksia lähes päivittäin Ukrainan asutuskeskuksia vastaan tehdyissä iskuissa. Kuluvalla viikolla ainakin kymmenen ihmistä sai surmansa ohjuksen osin tuhottua kerrostalon.
Vielä ei ole tiedossa, milloin Sapsan-ohjukset saadaan rintamakäyttöön. Testit julistettiin päättyneiksi toukokuussa ohjuksen osuttua onnistuneesti venäläiseen sotilaskohteeseen 300 kilometrin päässä.
Enimmäiskantama on ilmeisesti tätäkin suurempi. Sapsan pystyy kuljettamaan kohteeseensa lähes 500 kilogramman taistelukärjen.
– Taistelukärki on hyvin suuri, eli Ukrainan kannalta tuhovoima on tärkeämpää kuin kantama, CEPA-ajatuspajan tutkija Federico Borsari sanoo.
Ukraina on ensimmäinen valtio Euroopassa, joka valmistaa konventionaalisia ballistisia ohjuksia kylmän sodan päättymisen jälkeen. Ranskassa tuotetaan mereltä laukaistavia mannertenvälisiä ohjuksia, joita käytetään osana maan ydinpelotetta. Britannia ei valmista itse sukellusveneissään käytettäviä ydinohjuksia.
– Amerikkalaisilta ovat ohjukset lopussa, eivätkä he ole valmiita antamaan niitä meille. Eurooppalaisilla kumppaneilla ei ole omia ballistisia ohjuksia. Meidän pitää tehdä niitä itse, koska ei niitä muualtakaan saa, Ivan Kyrytshevski toteaa.
