Tavoite toisen kotimaisen kielen kokeen palauttamisesta pakolliseksi on kirjattu hallitusohjelmaan.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoo Uutissuomalaiselle esittävänsä, että asiassa ei ryhdytä lainsäädännöllisiin toimiin.
Ministeri ei pidä ylioppilastutkinnon rakenteen muuttamista järkevänä.
– Tutkintoa on juuri muutettu siirtymällä viiteen pakolliseen kokeeseen, mikä lisää sen vaativuutta. Toisen kotimaisen kielen lukitseminen pakolliseksi aineeksi lisäisi vaativuutta entisestään. Meillä on aika isoa huolta lukiolaisten hyvinvoinnista ja paineista, ja muutoksella olisi siinä suhteessa selkeästi kielteinen vaikutus, Andersson perustelee Uutissuomalaiselle.
Hän perustelee tilanteen jäädyttämistä myös sillä, että vuonna 2016 toteutettu toisen kotimaisen kielen opiskelun aikaistaminen ei ole vahvistanut kielitaitoa toivotusti.
Ministerin mukaan ollaan tilanteessa, jossa toisen kotimaisen kielen opetusta on liian vähän yläkoulussa eikä oppilaalla siksi ole peruskoulun lopussa välttämättä sellaista pohjaa, josta voisi jatkaa opintoja toisella asteella.
– Tämä ongelma pitäisi ratkaista ennen kuin voidaan keskustella ylioppilaskokeen muuttamisesta, Andersson sanoo.
Toisen kotimaisen kielen, eli käytännössä ruotsin tai suomen, asemaa ylioppilaskirjoituksissa on selvitetty samaan aikaan kun on valmisteltu toisen kotimaisen kielen osaamisen kehittämisohjelmaa. Ohjelma on tarkoitus tuoda osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministeriryhmän käsittelyyn vielä ennen kesälomia.
