Poliisi tilastoi alkuvuonna yhteensä 505 törkeää maksuvälinepetosta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan luku oli 162.
Maksuvälinepetoksissa kasvuprosentti oli alkuvuonna 73 ja lievissä maksuvälinepetoksissa 53. Maksuvälinepetoksia kirjattiin alkuvuonna noin 4 500, joka on reilut 1 900 tapausta viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän, kertoo Uutissuomalainen.
Lievistä maksuvälinepetoksista poliisi sai alkuvuonna liki 5 000 ilmoitusta. Kasvua kertyi edellisvuodesta noin 1 700 ilmoitusta.
– Suuri osa kehityksestä johtuu todennäköisesti erilaisten puhelin- ja viestihuijausten yleistymisestä, rikoskomisario Mika Salminen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta toteaa Uutissuomalaiselle.
Maksuvälinepetokseen syyllistyy, jos hankkii itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä vilpillisesti. Käytännössä maksuvälinepetokseen voi syyllistyä, jos käyttää esimerkiksi pankkikorttia tai pankkitunnuksia ilman niiden laillisen haltijan lupaa.
– Suurin osa huijauksista junaillaan ulkomailta käsin. Tiedän tapauksia, joissa huijatun tiliä on käytetty rahanpesuun ohjaamalla rahaa kolmannen osapuolen toimesta, Salminen sanoo.
Petoksia tehtaillaan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Itä-Suomen poliisi kertoi kesäkuun lopulla, että pelkästään kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana itäsuomalaisilta huijattiin yhteensä noin 200 000 euroa.