Tilastokeskuksen mukaan lieviä ja perusmuotoisia maksuvälinepetoksia sekä niiden yrityksiä tuli viime vuonna viranomaisten tietoon yli 20 000, kun vuonna 2021 luku oli hieman alle 6 300.
Määrät ovat suuria tänäkin vuonna. Kesäkuun loppuun mennessä maksuvälinepetoksia on kirjattu Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan hieman alle 10 000.
Rikosylikomisario Sakari Tuominen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksiköstä kertoo Uutissuomalaiselle, että määrät kasvavat joka vuosi.
– Se on kansainvälinen ilmiö. Ihmiset on viety tietoverkkoihin käyttämään erilaisia palveluita, ja sen myötä siellä operoi myös entistä enemmän rikollisia.
Yksi tyypillisimpiä maksuvälinepetoksia on turvatilipetos, jossa ihmistä lähestytään esimerkiksi tekstiviestillä ja väitetään, että hänen rahansa ovat vaarassa. Henkilöä neuvotaan seuraavaksi puhelimitse siirtämään rahansa turvatilille, joka on todellisuudessa rikollisten omistama.