Kuntien sote-kiinteistöistä noin kolmannes on jäämässä vaille käyttöä, kun hyvinvointialueiden vuokrasopimukset päättyvät vuodenvaihteessa, kertoo Uutissuomalainen.
Hyvinvointialueiden kunnilta vuokraamia sote-tiloja, kuten terveysasemia, tuetun asumisen yksiköitä ja palvelutaloja, on Kuntaliiton kehittämispäällikön Mikko Simppasen mukaan yhteensä noin kuusi miljoonaa neliötä.
– Niistä noin kaksi miljoonaa neliötä on jäämässä tyhjilleen, hän kertoo Uutissuomalaiselle.
Hyvinvointialueet velvoitettiin vuokraamaan kuntien sote-kiinteistöt kolmen vuoden ajaksi vuodesta 2023 alkaen. Mahdollisuus oli vielä jatkaa vuokrasopimusta yhdellä optiovuodella, mutta optiota ei Simppasen mukaan juuri hyödynnetä.
Hyvinvointialueet ovat kuitenkin irtisanoneet lähes kaikki vuokrasopimukset päättymään tämän vuoden lopussa. Kuntaliiton mukaan on vain yksittäisiä kohteita, missä hyvinvointialue on jatkanut optiovuoden käyttöä.
Pahin tilanne on Simppasen mukaan pienillä kunnilla, jotka sijaitsevat kaukana kasvukeskuksista.
– Siellä hyvinvointialueen on vaikea ylläpitää vakituisia palveluita.
Hän kuvaa tyhjilleen jäävää isoa kiinteistömassaa ”taloudelliseksi myllynkiveksi” monen pienen kunnan kaulassa, sillä tyhjälle sote-kiinteistölle on vaikea keksiä muuta käyttöä.
– Tyhjissä tiloissa täytyy olla lämmitys, luoda lumet ja pitää paikat kunnossa. Jos mitään käyttöä ei keksitä, rakennus pitää purkaa.
Purettaessa haasteeksi voi tulla rakennuksen tasearvo, joka pitää alaskirjata.
– Jos jossakin pienessä kunnassa vaikkapa iso terveysasema jää tyhjilleen, sillä voi olla kirjanpidossa niin iso arvo, että kunnan talous menee sekaisin.
Valtio on kuitenkin rientämässä auttamaan vaikeuksiin joutuvia kuntia. Vastikään lausuntokierroksella ollut asetusluonnos mahdollistaisi kunnalle korvauksen hakemisen omaisuusjärjestelyistä.
Valtion julkisen talouden suunnitelmassa korvauksiin on varattu 150 miljoonaa euroa. Kunnille jäisi kuluista kuitenkin omavastuuosuus. Kuntaliitto on lausunut, että kompensaatio ei saisi muodostua merkityksettömäksi.
