Linja-autoliikenteen asiantuntijat arvioivat, että koronapandemiaa edeltäviin vuoromääriin ei pystytä palaamaan.
– Iso muutos tapahtui, kun pandemia käynnistyi. Samoihin lähtömääriin ei ole sen jälkeen koskaan palattu, Matkahuollon matkapalveluiden johtaja Petri Lindqvist toteaa Uutissuomalaiselle.
Lindqvist arvioi, että ennen koronapandemiaa kaukoliikenteessä oli viikoittaisia lähtöjä noin tuhat. Matkahuollon tilastoista selviää, että vuonna 2023 kaukoliikenteen bussivuoroja ajettiin 900 viikossa. Viime vuonna määrä putosi 700 vuoroon viikossa.
Lindqvist arvioi, että tänä vuonna pudotusta tulee edelleen 5–10 prosenttia viime vuoden luvuista.
Markkinajohtaja Onnibussin toimitusjohtaja Joona Hurmerinta vahvistaa laskutrendin.
Hurmerinta korostaa, että alueelliset erot vuorojen vähenemisessä ovat merkittäviä. Suurten kaupunkien väliset yhteydet ovat kannattavia. Sen sijaan siellä, missä väestö vähenee, vuorot eivät kannata.
– Vuorojen määrät ovat yhteydessä väestökehitykseen. Varsinkin idässä on haasteita, Hurmerinta kuvaa.
Vain osa linja-autoliikenteestä toimii Suomessa markkinaehtoisesti. Osa varsinkin suurten kaupunkiseutujen ulkopuolisesta joukkoliikenteestä pyörii lähinnä valtion ja kuntien tuilla.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna on huolissaan kehityksestä, jossa valtion rahoitus linja-autoliikenteelle on laskenut.
– Valtion pitäisi huolehtia perustason liikenteestä niillä alueilla, joiden joukkoliikenteen hankinnoista se vastaa, jotta ihmiset pääsevät palveluihin, töihin ja opiskelemaan. Nyt vuoroja on jouduttu vähentämään rahoituksen riittämättömyyden takia, hän sanoo Uutissuomalaiselle.
Ely-keskukset saivat valtiolta linja-autoliikenteelle rahoitusta tänä vuonna noin 30 miljoonaa euroa. Vielä korona-aikaan rahoituksen suuruus oli noin 40 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan kulut nousevat. Vuoden alusta henkilökuljetusten arvonlisäverokanta nostettiin kymmenestä prosentista 14 prosenttiin.