Uutissuomalainen pyysi Puolustusvoimista tuoreimmat tiedot siitä, mitä tehdään, missä, milloin ja millaisia hankaluuksia vanhoista kiinteistöistä on aiheutunut.
Peruskorjauksissa kasarmeihin toteutetaan useimmiten nykyaikaisia oppimisluokkia, varastotiloja, varusteiden kuivaustiloja sekä kouluttajien sosiaali- ja toimistotiloja. Tyypillisesti uusitaan märkätilat ja talotekniset järjestelmät kuten koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä.
Uusilla automaatiojärjestelmillä ohjataan muun muassa majoitustupien ilmanvaihtoa lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuksien mukaan. Rakennusten energiatehokkuutta on parannettu ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla.
Kasarmien peruskorjauksissa sovelletaan Puolustusvoimien uutta työ- ja oppimisympäristökonseptia. Uusissa kerrossängyissä on huomioitu yksityisyys paremmin. Sängyissä on keveät seinämät, pieni hylly, yölamppu ja kännykän latauspiste.
Sisävaatteet ja -varusteet säilytetään tupien laatikostoissa tai korkeissa kaapeissa. Sisäilman kannalta merkittävä muutos on, että varusmiehet eivät enää tuo märkiä ja likaisia ulkovaatteitaan tupaan, vaan niitä säilytetään kuivaustiloissa.
Kiinteistöjen investointirahan lisäksi käytössä on vuosittain 33 miljoonaa euroa kunnossapitoon. Vielä vuonna 2020 kunnossapitoon käytettiin vain 19 miljoonaa euroa.
Senaatti-kiinteistöt on investoinut 2016–2021 Puolustusvoimien rakennuskantaan kaikkiaan 330 miljoonaa euroa.
