Vain kolme prosenttia suomalaisista uskoo, ettei korruptio vaikuta poliittiseen päätöksentekoon Suomessa. Asia käy ilmi tuoreesta USU-gallupista.
Sen sijaan 14 prosenttia arvioi korruption vaikuttavan politiikkaan erittäin paljon, 31 prosenttia melko paljon ja 41 prosenttia vain vähän. 11 prosenttia ei ottanut kantaa kysymykseen.
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan yliopistonlehtori Johanna Vuorelma sanoo USU:n haastattelussa, että tulos on ristiriidassa Suomen kansainvälisesten korruptiovertailutulosten joukkoon. Suomi sijoittuu vertailussa vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon.
– Myös kansalliseen itseymmärrykseemme on kuulunut vahva käsitys siitä, että Suomessa ei korruptiota juuri ole, hän sanoo USU:lle.
Hän arvioi, ettei tulos välttämättä kerro siitä, että suomalaiset ajattelisivat korruptiota sen rikosoikeudellisessa merkityksessä. Sen sijaan korruptio saatetaan mieltää enemmän päätöksenteon avoimuuteen ja oikeudenmukaisuuteen kuin varsinaiseen lahjontaan tai vallan väärinkäyttöön liittyväksi käsitteeksi.
– Korruptio voidaan yhdistää esimerkiksi hyvä veli -verkostoihin ja omien suosimiseen, vaikka kyse ei välttämättä olisi laittomasta toiminnasta, hän sanoo.