Vaaleihin on seitsemän kuukautta. Eduskunnan viimeisen istuntokauden alla puolueet hioivat taktiikkaansa ja julkistivat tavoitteitaan.
Eduskuntaryhmien kesäkokoukset ovat minipuoluekokouksia, joissa yhdessäolon ja kesäkuulumisten lisäksi julistetaan äänestäjille sanomaa, kuinka maa pelastetaan seuraavalla vaalikaudella.
Yksityiskohdissa piilee vaara. Äänestäjät suhtautuvat epäilevästi varsinkin sellaisiin ehdotuksiin, jotka tunkeutuvat omaan kukkaroon. Kokoomus ja vasemmistoliitto valitsivat taktiikan, jossa aluksi tavoitteet pelkistetään ilman liian tarkkoja keinoja.
Puolueet eivät tietenkään ole värkänneet yhdessä vaalistrategiaa tai -taktiikkaa. Ne vain sopivat toisilleen.
”Yhteiselon” idut nousivat pintaan viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alussa, kun eduskuntapuolueet sopivat vaalikauden 2027–2031 julkisen talouden 8–11 miljardin euron sopeutustavoitteesta.
Neuvonpitoa johti kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen. Tavoitteeseen sitoutuivat lähes kaikki eduskuntapuolueet. Vain vasemmistoliitto jäi pois, vaikka sekin kuittasi arvion sopeutustarpeesta.
Vasemmistoliiton veto muistutti perussuomalaisten toimintaa. Perussuomalaiset teki taannoin eroa puolueiden yhteiseen rasismikannanottoon ja sai kaikki muut vastaansa.
Asetelma jalostui, kun kokoomusjohtaja Petteri Orpo vaati, että koko sopeutus on tehtävä leikkaamalla julkisia menoja. Puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan vasemmistoliitto täyttäisi kuopan pelkästään veronkorotuksilla.
Puolueet kauhistelivat hartaasti toistensa esityksiä. Kokoomus tuhoaa hyvinvointivaltion, ja vasemmistoliitto tappaa yrittämisen, kasvun ja kulutuksen.
Sosiaalidemokraatit ja keskusta jäivät hetkeksi sivuun. Ne arvostelivat esityksiä ylimalkaisiksi ja vahingollisiksi.
Yhteistä puolueiden talouspapereille on ollut se, ettei yhdessäkään ehdotuksessa paljasteta tarkasti, miten tavoite toteutetaan vaalikaudessa. Kokoomus on luvannut raottaa kalupakkiaan tässä kuussa. Myös muut puolueet joutuvat täydentämään esityksiään.
Kokoomus ja vasemmistoliitto ovat pelkistäneet sanomansa. Äänestäjän on helppo tehdä valinta, vaikka hän tietää, ettei kummankaan esitys toteudu sellaisenaan.
Vaaleissa äänestäjä antaa valtuutuksen ehdokkaalle ja tämän puolueelle hoitaa ihmisten asioita. Vaalikopissa tehdään arvovalinta eikä päätetä jostain yksityiskohdasta.
Suuri kysymys on, puijaavatko kokoomus ja vasemmistoliitto enemmän kuin Sdp ja keskusta. Kumpi on suurempi sumutus, esitellä yleisiä tavoitteita vai antaa yksityiskohtaisia lupauksia, jotka hautautuvat vaalien jälkeen?
”Yksikään puolue ei tule toteuttamaan velkajarrun 8–11 miljardin euron nettosopeutusta”, Koskela sanoi puolueensa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
Lähestyvien vaalien enteitä on vuosituhannen alusta ollut pääministerin joutuminen tikunnokkaan. Nyt on pääministeri Orpon vuoro, kun oikeuskansleri selvittää hänen virkatoimiaan.
Talouskiivailun lisäksi vaalikamppailun tuttu alkunäytös on hallituspuolueiden keskinäinen nahistelu. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat Jukka Kopra (kok.) ja Jani Mäkelä (ps.) ovat toistuvasti selittämässä hallitusrintaman kahnauksia.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) puhdisti Suomen kilpeä ja suututti kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset hyväksymällä kansainvälisen kannanoton, joka tuomitsee Israelin aikomukset laajentaa siirtokuntia.
