USU: EU:n yhteisvelka puolustukseen jakaa hallitusta

Pääministerin mukaan Suomen pitää olla ratkaisuissa nettohyötyjä.
Patrian kranaatinheitinjärjestelmä Amos XA-361. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Patrian kranaatinheitinjärjestelmä Amos XA-361. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Euroopan unionin kaavailema yhteisvelka puolustusta varten jakaa hallituspuolueita, kertoo Uutissuomalainen.

Kokoomus ja RKP kannattavat mahdollisuutta yhteisvelkaan. Perussuomalaiset suhtautuu asiaan kriittisesti, mutta puolue ei tyrmää asiaa. Hallituksessa kristillisdemokraatit suhtautuu yhteisvelkaan kielteisimmin.

Puolueiden kannat USU keräsi sähköpostitse.

– Kyllä. Sota Ukrainassa on vakava muistutus siitä, että Suomen ja Euroopan turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Kokoomus suhtautuu avoimesti erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin EU:n yhteisen puolustuksen rahoittamiseksi ja vahvistamiseksi, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo USU:lle.

Orpon mukaan Suomen pitää olla ratkaisuissa nettohyötyjä eli rahoituksen pitää kohdentua nimenomaan sinne, missä Eurooppaa puolustetaan.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan kaikkien Nato-maiden pitää ensin varmistaa, että ne pääsevät nykyiseen kahden prosentin tasoon puolustusrahoituksessa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Tämä tulee tehdä normaalin kansallisen budjettirahoituksen turvin. Suomi ylittää rajan selvästi, mutta tulemme myös tarvitsemaan lisäpanostusta tulevaisuudessa, muun muassa maavoimiin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen, Purra sanoo USU:lle.

– Vasta tämän keskustelun jälkeen on syytä keskittyä rahoitukseen. Siitä ei siis voi aloittaa keskustelua.

Myös perussuomalaisten mielestä Suomen täytyy olla nettosaaja.

 

 

 

Suomen puolustusmenojen tarve kasvaa tulevina vuosina noin 14 miljardiin euroon vuodessa.
Joukon ytimen muodostaa Ruotsin noin 600 sotilaan taisteluosasto.
Puolustusministeri kertoi Suomen keskustelevan Ranskan kanssa sen mahdollisesti tarjoamasta eurooppalaisesta ydinasepelotteesta.
Mainos