Yhdysvaltain entinen Nato-suurlähettiläs Ivo Daalder joutuu vastaamaan yhä useammin kysymykseen, onko läntinen puolustusliitto enää pelastettavissa. Taustalla on presidentti Donald Trumpin kiihtyvä kritiikki Natoa kohtaan ja uhkaukset vetäytyä siitä kokonaan.
Politico-lehden julkaisemassa artikkelissa Daalder vakuuttaa suhtautuvansa Naton tulevaisuuteen optimistisesti, mutta vain sillä edellytyksellä, että 77-vuotias liittokunta kykenee luomaan itsensä uudelleen – ja pian.
Trumpin vihamielinen asenne on ollut hänen mukaansa pitkälti odotettavissa, sillä jo Playboy-lehdelle vuonna 1990 antamassaan haastattelussa silloinen kiinteistömoguli luonnehti Natoa lähinnä taakaksi Yhdysvalloille. Sittemmin kielteisyys on vain voimistunut ja saavuttanut uuden huippunsa Iranin sotaan liittyvien liittolaisten välisten jännitteiden myötä.
Se, että Trump ei voisi lain mukaan irrottaa Yhdysvaltoja Natosta ilman kongressin lupaa, on Daalderin mielestä epäolennaista, sillä vaikka kongressi haastaisi presidentin oikeuteen, olisi epätodennäköistä, että korkein oikeus tuomitsisi hänet toimeenpanovaltansa väärinkäytöstä.
Ilman muodollista eroakin Trump voisi hänen mukaansa heikentää Natoa monin tavoin. Trumpin sitoutuminen liittokunnan yhteiseen puolustukseen on jo tähänastisten lausuntojen valossa kyseenalainen, ja esimerkiksi vetäytyminen Naton komentorakenteista ja päätöksenteosta olisivat omiaan lamauttamaan sen toiminnan.
Naton perussopimuksen artikla 5 itse asiassa velvoittaa kaikki jäsenmaat ryhtymään vain ”tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin”, jos jokin jäsenvaltioista joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Pelkästään esimerkiksi kypärien tai pimeänäkölaitteiden lähettäminen riittäisivät täyttämään tämän sopimusvelvoitteen, Daalder muistuttaa. On siis olemassa monia helppoja keinoja heikentää Natoa sisältäpäin.
Yhdysvaltojen Nato-liittolaisilla on hänen mukaansa nyt kaksi selkeää vaihtoehtoa. Ne voivat joko jäädä odottelemaan Trumpin kauden päättymistä toivoen ja toivoa parasta tai keskittyä rakentamaan aidosti eurooppalaista puolustusta ja pelotetta varmistaakseen oman strategisen riippumattomuutensa. Mutta on myös kolmas vaihto hto: Naton perusteellinen uudistaminen.
– Yhdysvaltojen muodostaman ytimen korvaaminen ei tule olemaan helppoa. Mutta ei se mahdotontakaan ole. Euroopalla ja Kanadalla on kollektiiviset resurssit, sotilaallinen kokemus, tuotantokapasiteetti, tekniset valmiudet ja yhä enemmän myös poliittista päättäväisyyttä, jota tarvitaan Yhdysvaltojen korvaamiseksi liittokunnan ytimessä, Daalder sanoo.
– Nato-maat ovat sitoutuneet nostamaan puolustusmenonsa lähes kylmän sodan aikaiselle tasolle. Ne ovat valinneet erilaisia asevelvollisuuden muotoja joukkojensa vahvistamiseksi ja kiihdyttävät nyt puolustusteollisuuttaan vauhdilla, jota ei ole nähty neljään vuosikymmeneen. Innovaatioissa ja teknologiassa ne ovat jäljessä Yhdysvalloista, mutta saavuttamassa sen etumatkan etenkin tekemällä yhteistyötä ukrainalaisten yritysten kanssa, hän toteaa.
Euroopan ryhdistäytymisestä ja vastuunotosta kertovat hänen mielestään myös esimerkiksi Britannian johtama JEF – Joint Expeditionary Force – jossa myös Pohjoismaat ja Baltian maat ovat mukana, sekä Ranskan ilmaisema valmius laajentaa strateginen ydinpelotteensa myös eurooppalaisten liittolaistensa turvaksi.