Yhdysvaltain viimeaikaiset ratkaisut joukkojen läsnäolosta Euroopassa ovat herättäneet hämmennystä ja lisänneet epäluottamusta Nato-liittolaisissa. Päätökset ovat olleet nopeita, osin keskenään ristiriitaisia ja heikosti koordinoituja, arvioi Atlantic Council– ajatushautomo.
Päätöksiin on kuulunut muun muassa Eurooppaan sijoitettujen prikaatien määrän vähentäminen neljästä kolmeen sekä mahdollisuus lisävähennyksiin. Yhdysvallat on myös perunut suunnitellun pitkän kantaman tuliyksikön sijoittamisen Saksaan ja keskeyttänyt Puolaan suunnitellun prikaatin rotaation. Lisäksi noin 5 000 Yhdysvaltain sotilaan vetäminen Saksasta on sisältynyt muutoksiin.
Samaan aikaan presidentti Donald Trump on ilmoittanut Truth Social -palvelussa, että Puolaan lähetetään 5 000 sotilasta. Ilmoituksesta ei käynyt ilmi, mistä joukot siirrettäisiin. Se annettiin pian aiempien Puolaa koskevien joukkojen siirtojen ja peruutusten jälkeen.
Muutoksia on pidetty merkkinä siitä, että Yhdysvaltain sitoutumisen ennakoitavuus Naton puolustuksessa on heikentynyt. Taustalla vaikuttavat myös Trumpin aiempi kritiikki Euroopan tuesta Yhdysvaltojen toimille Iranissa sekä hänen toistuvat kommenttinsa Yhdysvaltojen automaattisesta sotilaallisesta tuesta Nato-liittolaisille.
Samaan aikaan Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja painostusta Naton itäisiä jäsenmaita kohtaan. Vaikka Venäjän sotilaallinen asema on heikentynyt ja sen sisäiset paineet ovat kasvaneet, sen toiminta pitää Euroopan turvallisuustilannetta edelleen jännittyneenä.
Suomen, Viron ja Puolan kerrotaan seuranneen kehitystä tiiviisti ja käyneen keskusteluja tilanteesta Yhdysvaltojen ja muiden liittolaisten kanssa. Maiden näkemysten nähdään heijastavan kasvavaa huolta Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten yhteistyön ennakoitavuudesta.
Suomi suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti ja painottaa omaa puolustuskykyään sekä Naton merkitystä turvallisuuden takaajana. Suomen kerrotaan myös vahvistaneen valmiuttaan Venäjän mahdollisen painostuksen varalta.
Viro suhtautuu kehitykseen selvästi huolestuneemmin ja katsoo, että Yhdysvaltojen viestintä on ollut epäselvää Naton itäisen sivustan turvatakuista. Maan nähdään varautuvan siihen, että sen on kyettävä vastaamaan uhkaan nopeasti jo kriisin alkuvaiheessa.
Puola on Naton keskeisimpiä sotilaallisia toimijoita ja käyttää poikkeuksellisen suuren osan bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Maa on lisännyt merkittävästi asehankintoja Yhdysvalloista ja pitää suhdetta Yhdysvaltoihin strategisesti tärkeänä, mutta on samalla suhtautunut kriittisesti viimeaikaisiin ristiriitaisiin päätöksiin joukkojen sijoittelusta.
Kokonaisuutena liittolaisten keskuudessa kasvaa epävarmuus Yhdysvaltain linjan ja sen johdonmukaisuuden osalta.