Verkkouutiset

Viron pääministerin mukaan Naton pitäisi vahvistaa entisestään itäistä sivustaansa. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

”USA:n lippu on suurin pelote” – Baltiaan halutaan amerikkalaisia joukkoja

Joe Biden harkitsee tuhansien sotilaiden lähettämistä Itä-Eurooppaan.

Viron pääministeri Kaja Kallas vaatii suurempaa Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa Baltian maissa pelotteeksi Venäjää vastaan, kertoo Financial Times.

Kallas vetoaa länsimaihin, jotta ne säilyttäisivät yhtenäisyytensä eivätkä antaisi Moskovalle pienintäkään myönnytystä.

Hänen mukaansa Naton pitäisi vahvistaa entisestään itäistä sivustaansa Virossa, Latviassa ja Liettuassa riippumatta siitä, hyökkääkö Venäjä Ukrainaan.

Venäjä on keskittänyt yli 100 000 sotilasta ja paljon kalustoa Ukrainan rajoille. Länsimaat ja eri tiedustelupalvelut ovat varoittaneet Venäjän olevan valmis hyökkäämään minä hetkenä hyvänsä. Venäjä on kiistänyt hyökkäysaikeet.

Kallaksen mukaan Viro haluaisi nähdä ”suuret liittolaiset läsnä alueellamme”. Toteamus on epäsuora kehotus Yhdysvalloille sijoittaa joukkojaan Baltian maihin, koska se on ainoa suuri Nato-maa, jolla ei ole läsnäoloa alueella.

– Suurin pelote on se, että on isoja ystäviä. Koulukiusaajat jättävät sinut rauhaan, jos sinulla on vahvoja ja isoja ystäviä ja sama pätee pelotteeseen. Suurin pelote Venäjälle on Yhdysvaltain lippu, Kallas sanoo.

Venäjä on myös esittänyt Yhdysvalloille ja Natolle kovia vaatimuksia. Venäjä muun muassa haluaa, että Nato ei enää laajene itään ja että se poistaa joukkojaan ja harjoituksiaan Itä-Euroopasta. Venäjä myös vaatii, että Ukrainaa ei oteta Naton jäseneksi. Länsimaat eivät ole suostuneet vaatimuksiin.

Venäjä haluaa Naton palaavan vuoden 1997 rajoilleen eli aikaan ennen Viron, Latvian ja Liettuan liittymistä puolustusliittoon. Kallaksen mukaan Venäjän vaatimus on ”törkeä.

– Venäjä on luonut ongelman ja uhkaa nyt ratkaista sen törkeillä vaatimuksilla. Tärkein kysymys on se, mikä on lännen vastaus. Länsimaat, Nato ja EU ovat olleet erittäin yhtenäisiä. Se on ollut ikävä yllätys Venäjälle. Meidän on pidettävä rivit suorina, Kallas sanoo.

Hänen mukaansa jotkin kompromissit Venäjän kanssa, kuten sotaharjoitusten rajoittaminen, saattavat kuulostaa pieniltä asioilta, mutta Naton pitää kieltäytyä.

– Mitä lännen ja Naton pitäisi tarjota Venäjälle vastineeksi jännitteiden lieventämisestä? Tämä kysymys itsessään on jo ansa. Nato ei ole luonut tätä tilannetta. Vain Venäjä pystyy lieventämään tilannetta, Kallas toteaa.

Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičs on samoilla linjoilla Kallaksen kanssa.

– Olemme saavuttamassa pisteen, jossa Venäjän ja Valko-Venäjän jatkuvaan sotilaallisen paineen lisääntymiseen Euroopassa on puututtava asianmukaisilla Naton vastatoimilla. On aika lisätä liittoutuneiden joukkojen läsnäoloa liiton itäisellä sivustalla sekä puolustus- että pelotetoimina, Rinkēvičs toteaaTwitterissä.

Nato on vahvistanut itäistä sivustaansa sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin laittomasti itseensä vuonna 2014. Nato on asettanut yhden monikansallisen taisteluosaston kuhunkin Baltian maahan sekä Puolaan.

Britannialla on johtovastuu Virossa, Kanada johtaa osastoa Latviassa, Saksalla on vastuu Liettuassa ja Yhdysvallat johtaa osastoa Puolassa.

USA harkitsee joukkojen lähettämistä

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto harkitsee lähettävänsä jopa 5 000 yhdysvaltalaista sotilasta Itä-Eurooppaan, kertoo nimettömänä esiintyvä virkailija NPR-uutissivustolle.

Virkailijan mukaan amerikkalaisjoukkoja voitaisiin lähettää Romaniaan ja Puolaan tai mahdollisesti Bulgariaan tai Unkariin. Lopullista päätöstä ei ole vielä tehty, mutta joukot on asetettu lähtövalmiuteen.

Virkailija kertoo, että joukot voitaisiin kerätä tämänhetkisistä sijoituspaikoistaan eurooppalaisissa Nato-maissa. Osa joukoista tulisi todennäköisesti Yhdysvaltain 82. maahanlaskudivisioonasta.

NPR viittaa The New York Times -lehteen (NYT), jonka mukaan puolustusministeriö Pentagonin virkailijat esittelivät presidentti Bidenille lauantaina useita eri vaihtoehtoja.

NYT kertoo, että yksi vaihtoehto on 1 000–5 000 sotilaan lähettäminen Itä-Eurooppaan ja Baltian maihin ja että lukumäärä voidaan myös kasvattaa kymmenkertaiseksi, jos tilanne heikkenee. Ukrainaan ei olla kuitenkaan lähettämässä lisää amerikkalaisia sotilaita.

Toistaiseksi Bidenin hallinto on pidättäytynyt aggressiivisista toimista, koska se ei ole halunnut provosoida Venäjää hyökkäämään Ukrainaan.

Yhdysvallat on tähän mennessä avustanut Ukrainaa lähinnä lähettämällä sotilaskalustoa, panssarintorjuntaohjuksia, muuta aseistusta ja ammuksia.

NYTin mukaan Ukrainassa on tällä hetkellä yli 150 Yhdysvaltain sotilaallista neuvonantajaa, jotka eivät kuitenkaan ole lähellä etulinjaa.

 

Uusimmat
MAINOS