Euroopan rahoitussektorin laahaaminen on eräs merkittävä syy maanosan alisuoriutumiseen, kun vertaillaan finanssikriisin jälkeisiä osakemarkkinoiden tuottoja Euroopassa ja Yhdysvalloissa, kirjoittaa varainhoitoyhtiö Bridgewater Associatesin entinen sijoitusstrategi Rebecca Patterson Financial Timesissa.
Patterson muistuttaa, että vuotta 2009 edeltäneiden kahden vuosikymmenen aikana Yhdysvaltojen ja Euroopan osaketuotto oli lähes samalla tasolla. Vuosien 2009 ja 2023 välillä S&P 500 on kuitenkin tuottanut moninkertaisesti Euro Stoxx 50:een verrattuna.
Finanssikriisin jälkeen teknologian kehitys ja suuret yhdysvaltalaiset teknologiaosakkeet ovat olleet avaintekijöitä Yhdysvaltain sijoitusmarkkinoiden voitoissa. Euroopan talouden yllä taas on ollut lukuisia mustia pilviä, jotka ovat vaikuttaneet talouteen ja markkinoiden suorituskykyyn, esimerkiksi Ukrainan sota, Kiinan kanssa käytävän kaupan hidastuminen sekä Euroopan velkakriisi.
Patterson nostaa lisäksi esiin Euroopan rahoitussektorin merkityksen.
– Euroopan suhteellisen kapea ja hajanainen rahoitusala on kuin heikko sydän, joka kamppailee pumpatakseen riittävästi pääomaa ja likviditeettiä tukeakseen terveitä eurooppalaisia yrityksiä ja talouskasvua, Patterson kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että Yhdysvaltojen ja Euroopan finanssisektorin välinen kuilu on kasvanut tasaisesti, kun pankkilainsäädäntöä kiristettiin huomattavasti finanssikriisin jälkeen.
Patterson viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan eurooppalaisten pankkien markkina-arvo putosi 2,7 biljoonasta dollarista vuonna 2007 1,4 biljoonaan dollariin vuoteen 2021 mennessä. Samaan aikaan yhdysvaltalaisten pankkien markkina-arvo on kasvanut 1,6 biljoonasta 2,6 biljoonaan dollariin.
Yritysten koko ei Pattersonin mukaan yksin selitä suhteellisesti vahvempaa markkinoiden tuottoa ja mukautumista muuttuviin sääntelyvaatimuksiin. Suuremmat ja terveemmän pankit voivat toki myöntää enemmän luottoja, mikä tukee yrityksiä ja yleistä talouskasvua. Talouskasvu puolestaan luo positiivisen ympäristön kotitalouksille ja yritysten investoinneille, mikä hyödyttää sekä pankkeja että vauhdittaa pääomamarkkinoiden ja pankkien ulkopuolisten rahoitusyritysten kehitystä.
Pattersonin mukaan tiukemman sääntelyn lisäksi myös kulttuuriset ja poliittiset kysymykset ovat jarruttaneet Euroopan finanssisektoria vuoden 2008 jälkeen.
– Yhtenäismarkkinoiden ja euron onnistuneesta käyttöönotosta huolimatta eurooppalaiset poliitikot eivät ole toistaiseksi onnistuneet muuttamaan vuosikymmeniä kestäneitä keskusteluja tehokkaaksi pankki- ja pääomamarkkinoiden unioksi.
Tietyt EU-maat ovat myös ehdottaneet uusia pankkeja koskevia veroja Euroopan keskuspankin varoituksista huolimatta.
Pattersonin mielestä Euroopan on entistä vaikeampi jatkossa haastaa yhdysvaltalaisia, ellei taloudessa saada vahvempaa kasvua aikaan.
– Maailmanpankin vuonna 2016 tekemää johtopäätöstä tukevia tutkimuksia on runsaasti: mailla, joilla on paremmin kehittyneet rahoitusjärjestelmät, on taipumus kasvaa nopeammin pitkän ajan kuluessa, Patterson päättää kirjoituksensa.
Pattersonin kirjoituksen viestipalvelu X:ssä jakanut Varman toimitusjohtaja Risto Murto peräänkuuluttaa toivovansa, ettei vastaava kehityskulku tapahdu regulaatioaallossa vihreän siirtymän yrityksissä.
Euroalueen ja USA:n kehitys erkaantui finanssikriisin jälkeen. Euroopan finanssisektorin riskit otettiin tiukkaan hallintaan, mutta lopputulemana sektorin painoasema heikentynyt suhteellisesti. Toivottavasti sama ei tapahdu regulaatioaallossa vihreän siirtymän yrityksissä. pic.twitter.com/6csOCJyPlw
— Risto Murto (@RistoMurto) February 2, 2024