Sotilaalliset jännitteet ovat kasvaneet Puolan ja Liettuan välisen strategisesti tärkeän Suwalkin käytävän läheisyydessä. Kapeaa käytävää reunustavat Venäjälle kuuluva Kaliningradin alue ja Valko-Venäjä, jonka diktaattori Aljaksandr Lukašenkaa pidetään käytännössä Vladimir Putinin käskyläisenä.
Jos Venäjä saisi käytävän haltuunsa, Viro, Latvia ja Liettua menettäisivät kriittisen tärkeän maayhteytensä muihin Nato-maihin, Atlantic Council -ajatushautomon vanhempi tutkija ja entinen Yhdysvaltain puolustushallinnon huippuvirkamies Ian Brzezinski muistuttaa tuoreessa artikkelissaan.
Viimeisen kuukauden aikana raakuudestaan tunnettu Wagner-yksityisarmeija on hänen mukaansa kouluttanut Valko-Venäjän erikoisjoukkoja alueella, joka sijaitsee vain kolmen kilometrin päässä Puolan rajasta. Valko-Venäjälle on saattanut kesäkuun jälkeen siirtyä jopa kymmenentuhatta Wagner-sotilasta.
Lukašenka on julkisesti vihjaillut Wagner-joukkojen etenemisestä Puolaan. Aiemmin tässä kuussa kaksi valkovenäläistä helikopteria tunkeutui Puolan ilmatilaan Suwalkin käytävän eteläpuolella, ja viime viikolla Valko-Venäjän armeija aloitti sotaharjoitukset Grodnon alueella aivan käytävän kupeessa.
– Ei ole yllättävää, että nämä toimet ovat linjassa Putinin provokaatioiden kanssa. Hän syytti heinäkuun lopulla Varsovaa aikomuksesta ottaa takaisin alueet, jotka neuvostojohtaja Josif Stalin kaappasi Puolalta toisen maailmansodan aikana, Brzezinski toteaa.
Varovaisuus vain rohkaisee Vladimir Putinia
Paitsi että Putin on valtuuttanut Wagner-joukkojen siirtymisen Valko-Venäjälle, hän käyttää maata edelleen Ukrainan vastaisen hyökkäyksensä tukialueena ja on ilmoittanut venäläisten ydinaseiden sijoittamisesta sen maaperälle. Lisäksi Venäjän laivasto näyttää Brzezinskin mukaan yhä aktiivisemmin voimaansa Itämerellä.
– Putinin tavoitteet ovat ilmeiset. Hän pyrkii luotaamaan liittokunnan puolustusta. Hän yrittää kylvää eripuraa Naton liittolaisten keskuuteen ja heikentää Keski-Euroopan maiden luottamusta puolustusliittoon, Brzezinski sanoo.
Puola, Liettua ja Latvia ovat vastanneet Venäjän toimiin kohottamalla valmiuttaan. Brzezinskin mielestä Naton pitäisi reagoida myös yhteisesti Putinin ja Lukašenkan provokaatioihin osoittamalla liittokunnan sotilaallista valmiutta ja suorituskykyä.
– Naton olisi järjestettävä Suwalkin käytävässä ennalta ilmoittamaton harjoitus, johon osallistuisi meri-, ilma- ja maavoimia muista liittokunnan jäsenvaltioista. Tarkoituksena olisi demonstroida ja testata toimintavalmiutta koordinoidusti Puolan ja Liettuan joukkojen sekä näihin kahteen maahan sijoitettujen Naton eFP-pataljoonien kanssa, hän toteaa.
Naton erittäin korkean valmiuden yhteisoperaatiojoukot (VTJF) soveltuisivat hänen mukaansa ihanteellisesti tämän voimannäytön ytimeen. Näihin 20 000 sotilaan vahvuisiin joukkoihin kuuluu ilma-, meri- ja erikoisjoukkoelementtejä sekä 5 000 sotilaan monikansallinen prikaati. Johtavien osien on oltava toimintavalmiudessa kolmen päivän kuluessa. VTJF:n käyttäminen osoittaisi, että Nato ei pelkää konfliktia Venäjän kanssa, hän arvioi.
– Jotkut saattavat väittää, että tämä provosoisi Venäjää. Mutta jos Venäjän vuonna 2022 tekemästä hyökkäyksestä Ukrainaan on jotain opittavaa, niin se, että koska liittokunta ei siirtänyt enempää joukkoja Keski-Eurooppaan hyökkäystä edeltävinä kuukausina Moskovan kootessa joukkojaan Ukrainan rajoille, Putin vain rohkaistui entisestään, hän painottaa.
