Venäjän johtaja Vladimir Putinin valta-aseman heikkenemisestä kertovia merkkejä ei kannata sivuuttaa, kirjoittaa Yhdysvaltain entinen Moskovan-suurlähettiläs Michael McFaul blogissaan.
Noustuaan Venäjän presidentiksi vuonna 2000 Putin rakensi pala palalta entistä autokraattisemman järjestelmän, jossa valtaa kasattiin presidentti-instituutiolle entistä suuremmissa määrin. Oppositiovoimat hiljennettiin ja vapaan median toiminta estettiin. Kansalaisyhteiskunnan vähänkään kriittiset äänet vaimennettiin ja tunnetuimmat vastustajat, kärjessä Alexei Navalny, murhattiin.
McFaul kuvailee Putinin luoman järjestelmän olevan ”sortavin ja tehokkain diktatuuri koko maailmassa”.
Järjestelmän tulevaisuus ei kuitenkaan ex-suurlähettilään mukaan ole välttämättä vakaa.
– Viime aikoina on kuitenkin näkynyt merkkejä siitä, että autokraattisessa hallintojärjestelmässä saattaisi olla murtumien merkkejä, hän kirjoittaa.
McFaul painottaa, että poliittisen järjestelmän muutoksen ennustaminen on vaikeaa. Hän muistuttaa, että Putin on aivopessyt propagandallaan Venäjän väestöä ja nykyisen vallan vastustajat ovat suurilta osin lähteneet maasta.
Venäjällä havaitut pienet murtumisen merkit eivät siten tarkoita suoraan sitä, että olosuhteet todelliselle muutokselle olisivat otolliset.
Merkkejä ei silti kuitenkaan pidä kokonaan ohittaa, McFaul argumentoi.
– Putin ei ole onnistunut saavuttamaan tärkeimpiä tavoitteitaan. Kun diktaattorit epäonnistuvat, syntyy mahdollisuus muutokselle, hän kirjoittaa.
Aikaisemmat tutkimukset tukevat samaa tulosta. McFaulin mukaan hävityt sodat ja talousongelmat ovat usein yhteiskunnallisen muutoksen liikkeellepanijoita.
Hänen mukaansa suurin epäonnistuminen on Putinin hyökkäyssota Ukrainaan, joka ei ole saavuttanut vuonna 2022 asetettuja tavoitteita. Sodassa kuolleiden venäläisten suuri määrä tarkoittaa McFaulin mukaan sitä, että käytännössä jokainen venäläinen on menettänyt läheisiä sodassa.
– Ja epäilemättä eliitti tietää, että taistelukentällä ei ole saavutettu menestystä.
Vaikea taloustilanne lisää entisen suurlähettilään mukaan painetta Moskovassa. Öljytulojen varaan rakennettu sotatalous ei kestä nykyistä painetta.
– Venäjän sotateollinen kompleksi vie liikaa resursseja. Yksityinen sektori on kuolemassa, osittain kansainvälisten pakotteiden vuoksi.
McFaulin mukaan merkittävää on se, että taloustieteilijät puhuvat nyt avoimesti maan talouden ongelmista. Vastaavaa ei tapahtunut hyökkäyssodan alkuvaiheessa.
Kritiikin yleistyessä Putin on turvautunut entisen suurlähettilään mukaan entistä voimakkaampiin keinoihin. Muun maussa viestipalvelu Telegramin kieltäminen sekä nettiyhteyksien rajoitukset ovat McFaulin mukaan keinoja, joilla vapaata keskustelua yritetään rajoittaa. Esimerkiksi monet venäläiset sotabloggaajat käyttivät Telegramia alustana.
Rajoitukset vaikuttavat kuitenkin myös Putinin tukijoihin. Kriittisiä äänenpainoja on McFaulin mukaan kuultu myös tukijoiden leiristä.
Myös huhut sisäisen vallankaappauksen uhkasta luovat entisen suurlähettilään mukaan epävakautta Putinin hallinnon sisällä.
Hallintokoneisto on kuitenkin edelleen vahva, McFaul muistuttaa.
– Historia kuitenkin osoittaa, että autokraattisten hallintojen näennäinen vahvuus voi olla harhaanjohtavaa.
– Venäjällä tällä hetkellä näkyvät epävakauden merkit ovat vähäisiä ja hajanaisia, eivätkä ne yksittäisinä tarkasteltuna todennäköisesti johda muutokseen. Yhdessä tarkasteltuna ne kuitenkin viittaavat siihen, että järjestelmä ei ole enää yhtä vakaa kuin miltä se aiemmin vaikutti. Jos näitä alkavia halkeamia ei korjata, ne voivat syventyä ajan myötä.