Nyt täytyy kirittää Puolustusvoimien henkilöstön määrän lisäämistä, toteaa Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.
Hänen mielestään Naton huippukokous Haagissa onnistui, minkä seurauksena puolustusvoimien resurssit lisääntyvät.
Naton jäsenmaat sitoutuivat puolustusmenojen nostamiseen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Näin tehtiin ennen kaikkea Venäjän muodostaman pitkäaikaisen uhan vuoksi. Menoista vähintään 3,5 prosenttia koostuu niin sanotuista kovista puolustuksen menoista ja 1,5 prosenttia muista turvallisuus- ja puolustusmenoista.
Viita on silti huolissaan puolustusvoimien henkilöstön määrästä. Hän viittaa vuoden 2021 valtioneuvoston puolustusselontekoon, jonka linjausten mukaisesti henkilöstöä päätettiin lisätä 500 henkilötyövuodella nopeutetusti vuosina 2023–2026 valmiuteen, koulutukseen ja uusien suorituskykyjen käyttöönottoon liittyviin tehtäviin.
– Suunnitellut henkilöstölisäykset olivat liian vähäisiä. Henkilöstön lisätarve on kuitenkin tuotu esille vuosia sitten, Viita sanoo Verkkouutisille.
Myös eduskunnan puolustusvaliokunta katsoo vuoden 2024 puolustusselontekoa koskevassa mietinnössään, että edellisellä selontekokaudella tehdyt henkilöstölisäykset ovat osoittautuneet riittämättömiksi.
Mietinnön mukaan Naton jäsenyydestä aiheutuvia henkilöstötarpeita ovat erityisesti lisähenkilöstön sijoittaminen Naton rakenteisiin, osallistuminen puolustusliiton rauhan ajan tehtäviin ja nopean toiminnan joukkoihin, Naton läsnäolo Suomessa, puolustussuunnitteluprosessin suorituskykytavoitteiden toimeenpano sekä osallistuminen 5 artiklan mukaisiin yhteisen puolustuksen tehtäviin koko liittokunnan alueella.
Viita korostaa pitkäjänteisyyttä ja tarkastelupisteiden asettamista tietyn määräajan puitteissa uusimman ja tulevien selontekojen kohdalla. Siten niistä saataisiin sitovampia puolustusmäärärahojen jyvittämiseksi.
– Selontekoa pitäisi mittaroida ja tarkastella jatkossa, jotta se ei jäisi tyhjäksi paperiksi. Vai onko se niin, että kyse on vaan suosituksesta ja sitten seuraava hallitus tekee oman selonteon, hän pohtii.
Kansainväliset tehtävät lisääntyvät
Suomi osallistuu kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja muihin kansainvälisiin tehtäviin ja harjoitustoimintaan sekä syventää puolustusyhteistyötä.
– Kansainväliset tehtävät tulevat lisääntymään. Arvioin, että meillä on 250–300 ihmistä Naton sekä kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön rakenteissa 2030-luvulla. Ei siis vain vähän päälle 100 ihmistä, joka oli arvio Nato-jäsenyyden alussa, Ville Viita sanoo viitaten upseereihin, varusmiehiin, reserviläisiin ja siviileihin.
Puolustusvaliokunnan mietinnön mukaan kansallisesti henkilöstötarvetta lisäävät toimintaympäristön muutos, puolustusministeriön hallinnonalan uudet velvoitteet ja niistä johtuva puolustusbudjetin kasvaminen sekä säädösmuutostarpeiden lisääntyminen.
Vuoden 2024 puolustuselonteossa linjataan, että palkattua henkilöstöä on lisättävä 1 500 henkilötyövuodella kuluvan ja seuraavan vaalikauden aikana.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusvoimat pystyy rekrytoimaan noin 250 henkilöä vuosittain. Suomen turvallisuusympäristö huomioiden vuosittainen rekrytointitavoite voisi valiokunnan mielestä olla suurempikin. Sen mielestä puolustushallinnon tulee tarkastella eri mahdollisuuksia sotilasoppilaitosten koulutuskapasiteetin pikaiseen nostoon.
– Valiokunta ottaa aika tiukasti kantaa asioihin, Viita tuumaa.
Hän kiinnittää huomiota puolustusvaliokunnan pohdintaan sopimussotilasjärjestelmästä, jota pidetään tarpeellisena ja hyvänä.
– On mielenkiintoista seurata, mikä sopimussotilaiden tai oikeastaan valmiussopimussotilaiden – joita on jo rekrytoitu – rooli tulee olemaan Naton uudessa joukkorakenteessa.
– Näen sen hyvänä väylänä. Nuori sotilas saa tällaisen kokemuksen, ja hän voi sitten rekrytoitua töihin puolustusvoimiin, jos palkka on kohdallaan.
Valiokunnan mukaan selonteossa on arvioitu hyvin eri keinoja siihen, miten henkilöstöä voidaan käyttää aiempaa joustavammin.
Viita katsoo, että tiukassa turvallisuustilanteessa voidaan myös käyttää apuna reserviin siirtyneitä upseereita.
– Upseeriliitossa puhutaan kriisiajan reservistä, jolloin maanpuolustusta tai rajaturvallisuutta voidaan vahvistaa. Reserviläisiä ja reserviin siirtyneiden asemaa tulee kehittää. Voisi olla eräänlainen henkilöstöpooli, josta voidaan tarvittaessa rekrytoida.
– Toki palkkauksen täytyy olla järkevä ja miettiä muita ehtoja. Evp-upseeri tuskin muuttaa paikkakunnalta työn perässä, jos työn tekemistä ei tueta.
Perhe entistä tärkeämpi asia
Valiokunta korostaa mietinnössään, että epäselvät ja toisistaan merkittävästi poikkeavat palvelussuhteen ehdot eivät ole tarkoituksenmukaisia, ja puolustushallinnon on kyettävä yhdenmukaistamaan ja selkeyttämään erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä palvelevien henkilöiden palvelussuhteen ehtoja.
Ville Viidan mukaan puolisokorvaus sekä päivähoitokysymykset ovat tärkeitä asioita. Kyse on esimerkiksi Nato-tehtävissä aloittavan sotilaan perheen tukemisesta ja kustannusten korvaamisesta ulkomailla.
– Perhe on upseereille entistä tärkeämpi asia. On iso uhraus puolisolta lähteä ulkomaille kolmeksi vuodeksi. Suomen tulee kannustaa tehtäviin ja tukea perheitä. Kukaan ei ymmärrä, jos Suomessa maksetaan päivähoito ja ulkomailla ei.
Sotilaat ovat joko diplomaattiin rinnastettavia lähetettyjä työntekijöitä tai tehtävään komennettuja. Komennetut eivät saa lasten koulunkäyntiin, päivähoitoon tai puolison eläkkeisiin liittyviä korvauksia
– Operointi kasvaa ja pitkittyy. Suomen on oltava valmis tukemaan muita Nato-kumppaneita. Se kaikki tuki on meidän turvallisuuttamme parantavaa, Viita korostaa.
Hänen mukaansa sotilaiden palkkaus, ehdot ja vakuutusturva ratkaistiin kansainvälisen avunannon osalta aikoinaan.
– Nyt päivitetään lainsäädäntöä operoinnista. Pidän edelleen hyvänä, että kehitystyötä tehdään yhdessä ammattisotilaiden ja reserviläisten järjestöjen kanssa. Näin toimimalla saadaan sitoutettua henkilöstö. Operaatioissa palvelevat ovat Suomen uusia veteraaneja. On kunnia-asia, että heistä huolehditaan.
Parta kunniaan
Villa Viita haluaa myös nostaa esille keskustelun parran ja viiksien sallimisesta Puolustusvoimissa.
Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä, että puolustusvoimissa edistetään tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työyhteisön toteutumista tasa-arvosuunnitelmilla sekä pitämällä tasa-arvonäkökulma suunnittelun ja toiminnan yhtenä peruslähtökohtana.
Viidan mielestä parran ja viiksien salliminen olisi hyvä uudistus ja teknisesti toteutettavissa.
– Puolustusvoimat on uudistamassa uutta yleistä palvelusohjesääntöä ja tämä asia sopisi siihen hyvin. Parta ja viikset on hyvä nähdä mahdollisuutena ja nykyaikaisena, tasa-arvoa kunnioittavana ratkaisuna – kuten monissa muissa Nato-maissa.