Kuolleista lapsia on 587 ja yli 20 000 ihmistä on haavoittunut.
– Jatkuvat pommitukset, miinat ja lennokkihyökkäykset ovat jättäneet jälkeensä traumatisoituneen, kodeistaan paenneen ja henkensä edestä pelkäävän sukupolven, sanovat Ukrainan humanitaaristen järjestöjen foorumin jäsenet.
Joka päivä kuolee keskimäärin 42 siviiliä, ja viime kuukaudet ovat olleet erityisen tappavia. Ukrainassa toimivista, paikallisista ja kansainvälisistä järjestöistä koostuva ryhmä vaatii välitöntä siviilien suojelua ja muistuttaa jäsenvaltioiden lupauksista puuttua ukrainalaisten valtaviin humanitaarisiin tarpeisiin.
Yli 87 prosenttia kuolleista ja vammautuneista, 9 241 ihmistä, on räjähtävien aseiden uhreja. Monet vammoista, kuten raajojen tai näön menetys, muuttavat koko elämän. Luku on todennäköisesti aliarvioitu, ja YK jatkaa tilastojen täydentämistä.
Samaan aikaan myös kaukana etulinjasta olevat ihmiset Ukrainassa tarvitsevat tukea rakentaakseen elämänsä uudelleen.
– Tyttäreni kasvaa nyt kellarissa, sanoo Svitlana.
Hän ja hänen seitsemänvuotias tyttärensä päättivät jäädä Hersoniin, joka on ollut raskaiden pommitusten kohteena.
– Pisin aika, jonka olemme viettäneet pimeydessä ilman sähköä, on ollut 1,5 kuukautta. Joten nykyään aina, kun tulee sähkökatko, yritän vitsailla tyttäreni kanssa: ”Mitäpä yhdestä päivästä, pahempaakin on ollut.” Nyt vain odotamme ja yritämme selviytyä. Hän on vain lapsi ja haluaa mennä leikkikentälle, mutta hän ei voi lähteä kellarista, Svitlana kertoo.
Kaksi vuotta jatkuneet taistelut ovat tuhonneet ihmisten elämän, kodit ja elinkeinot. YK:n mukaan Ukrainassa on 14,6 miljoonaa ihmistä, joista lähes kolme miljoonaa on lapsia, tarvitsee epätoivoisesti humanitaarista apua. Lähes 80 prosenttia avun tarpeessa olevista tarvitsee myös mielenterveystukea.
Köyhyysaste viisinkertaistui viidestä prosentista 24:ään prosenttiin pelkästään vuoden 2022 aikana.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan jatkuvan väkivallan vuoksi noin neljä miljoonaa ihmistä on yhä pakolaisena Ukrainan sisällä ja yli 5,9 miljoonaa ulkomailla. Vaikka 67 prosenttia sisäisistä pakolaisista sanoo haluavansa palata jonakin päivänä kotiin, moni ei voi palata. Sota on tuhonnut heidän yhteisönsä ja elinkeinonsa.
Monet pakolaiset kamppailevat sopeutuakseen uusiin yhteisöihinsä, joista on vaikea löytää työpaikkoja ja asuntoja. Naisia on 58 prosenttia maan sisäisistä pakolaisista, ja he ovat miehiä todennäköisemmin työttömiä ja riippuvaisia humanitaarisesta avusta.
Haavoittuvat ihmisryhmät kärsivät sodasta elastakaa Lapset -järjestön tiedotteen mukaan suhteettomasti muita ryhmiä enemmän. Olemassa olevat eriarvoisuudet, jotka koskettavat esimerkiksi lapsia, romaneja, hlbtiqa+ -ihmisiä, vanhuksia ja vammaisia vain kasvavat, sillä kriisin pitkäaikaiset ja pahenevat vaikutukset lisäävät erityistarpeita.
– Sodan jatkuessa elämä on kaukana normaalista. Siviilit elävät päivästä toiseen ohjusten ja ammusten uhassa. Ne iskevät edelleen siviilien asuinalueille aiheuttaen kuolemaa ja tuhoa sekä etulinjan lähistöllä että kaukana sieltä, sanoo Ukrainan humanitaaristen järjestöjen foorumin johtaja Joanna Garbalinska.
– Ukrainan humanitaaristen järjestöjen foorumi vaatii siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvien hyökkäysten lopettamista välittömästi etenkin tiheästi asutetuilla kaupunkialueilla, sillä ne voivat olla vakavia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia. Siviilejä pitää aina suojella väkivallalta.
Kun taistelut etenevät kolmanteen vuoteensa sodan kärjistymisen jälkeen, avustusjärjestöt muistuttavat jäsenvaltioita lupauksista puuttua tähän kriisiin. Humanitaarista tukea tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
– Pitkäaikaiset rahoitussitoumukset humanitaarisiin ponnisteluihin ja toipumiseen – Ukrainan kansalaisyhteiskunnan johtaessa – ovat elintärkeitä siviilien turvallisuuden ja Ukrainan tulevaisuuden kannalta, todetaan Pelastakaa Lapset -järjestön tiedotteessa.
