Ukrainan talous supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Alustavien tietojen mukaan bruttokansantuote laski 0,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Kasvua painoivat Venäjän iskujen aiheuttamat tuhot energiantuotannolle, poikkeuksellisen kylmä talvi sekä kuljetusinfrastruktuurin vauriot.
Asiasta kirjoittaa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT viikkokatsauksessaan.
Ukrainan teollisuustuotanto laski alkuvuonna prosentin. Erityisesti jalostusteollisuutta rasittivat sähköpula, metallien heikko maailmanmarkkinakysyntä sekä EU:n hiilirajamekanismin voimaantulo. Mekanismin arvioidaan heikentävän ukrainalaisen teräksen kilpailukykyä, koska sen tuotanto on energiaintensiivistä ja runsaspäästöistä.
Ukrainan talousministeriön ennakkotietojen mukaan kasvu kuitenkin piristyi huhtikuussa noin yhteen prosenttiin. Kasvua tukivat vähittäiskauppa, kaivannaisala ja puolustusteollisuuden tuotanto.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF piti huhtikuussa Ukrainan kuluvan vuoden kasvuennusteensa kahdessa prosentissa, mutta Maailmanpankki ja Ukrainan keskuspankki laskivat omia ennusteitaan noin prosentin tasolle.
Samaan aikaan inflaatio kiihtyi Ukrainassa huhtikuussa lähes yhdeksään prosenttiin. Polttoaineiden hinnat nousivat vuodessa 36 prosenttia, mihin vaikuttivat energiasektorin tuhot sekä Iranin sodan aiheuttama hintapaine.
Ukrainan keskuspankki piti ohjauskorkonsa 15 prosentissa, mutta koron nosto ei ole poissuljettu, jos hintapaineet kasvavat, Suomen Pankki arvioi.
EU-maat hyväksyivät huhtikuussa Ukrainalle 90 miljardin euron lainaohjelman vuosille 2026–2027. Rahoituksesta 60 miljardia euroa on tarkoitus suunnata puolustukseen ja turvallisuuteen.