Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Pekka Toveri arvioi Twitter-viestissään näkevänsä Ukrainan sodan etenemisessä kaksi eri vaihtoehtoa.
Toverin mukaan Ukrainan vastahyökkäyksen onnistuminen ratkaisee pitkälti sen, kääntyykö sodan kulku kuluvan vuoden aikana ratkaisevasti Ukrainan eduksi.
– Läpimurto ja menestys ja sota alkaa olla selvä vuoden lopulla, Toveri kommentoi.
Mikäli vastahyökkäys ei onnistu, on tulevaisuus huomattavasti epäselvempi.
– Pysähtyminen Venäjän puolustuslinnoitteisiin ja edessä on vuosien asemasota, Toveri tiivistää toisen vaihtoehdon.
Toveri viittaa viestissään myös eläköityneen kenraalimajurin ja ajatuspaja CSIS:n tutkija Mick Ryanin Twitter-viesteihin, joissa Ryan kertoo Ukrainan vastahyökkäyksen ja Kiinan haluttomuuden toimittaa Venäjälle aseita voivan muodostua koko sodan käännekohdaksi.
Ryanin mukaan Ukrainan vastahyökkäys tulee todennäköisesti koostumaan useista pienemmistä hyökkäyksistä, ei yhdestä suuresta. Tämä johtuu siitä, että Etelä- ja Itä-Ukraina tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia hyökkäyksille. Useampien pienien hyökkäyksien valmistelu mahdollistaa myös todellisen päähyökkäyssuunnan piilottamisen Venäjältä.
Vastaavasti hyökkäyksen oikea ajoittaminen on tärkeää.
Oikeanlainen sää mahdollistaa tehokkaamman liikkumisen sekä tavallisille että tela-ajoneuvoille, mutta huomioon on otettava myös läntisen aseavun saapuminen ja hiljattain perustettujen uusien armeijakuntien miesvahvuus ja sotilaiden koulutustaso.
Lisäksi Ukrainan tiedustelupalvelut seuraavat herkeämättä Venäjän joukkojen liikkeitä ja valmiustasoa löytääkseen parhaan hetken hyökätä. Ryan arvioi, että optimaalinen hetki voi olla Venäjän epäonnistuneen suurhyökkäyksen päätyttyä lopullisesti.
– Se tarkoittaa, että Ukrainan vastahyökkäys voi alkaa aiemmin kuin osaamme odottaa, Ryan toteaa.
Loppujen lopuksi kyse on myös politiikasta, sillä sotatoimien tarkoitus on saavuttaa poliittisia tavoitteita. Siispä suurhyökkäyksen ajankohta ja kohteet riippuvat pitkälti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin tahdosta.
Kenraali arvioi Etelä-Ukrainan suunnan olevan erityisen merkityksellinen Ukrainalle, sillä alueella sijaitsee runsaasti maataloutta, kaivoksia, lannoitetuotantoa ja voimalaitoksia. Alueella on myös satamia, joiden kautta kulki ennen sotaa noin puolet Ukrainan ulkomaankaupasta.
Vaikka Ukraina on aiemmin onnistunut suurhyökkäyksissä niin Harkovan kuin Hersoninkin suunnalla, poikkeaa kevään suurhyökkäys aiemmista hyökkäyksistä.
– Tällä kertaa ukrainalaisten on taisteltava tiiviiden estevyöhykkeiden läpi, joita venäläiset ovat rakentaneet idässä ja etelässä. Niiden tarkoituksena on kanavoida hyökkääjät ”tappoalueille” sekä hidastaa ja hajottaa hyökkäysten koheesiota, Ryan kertoo.
Länsimaat ovat myös havainneet tämän haasteen, minkä vuoksi Ukrainalle on viime aikoina lahjoitettu runsaasti välineistöä pioneereille. Myös Suomi on lahjoittanut Ukrainalle yhteensä kuusi Leopard 2 -raivauspanssarivaunua. Mikäli Ukraina onnistuu läpäisemään Venäjän linnoitteet, on sillä mahdollisuus vallata runsaasti miehitettyjä alueita takaisin itselleen.
Ukrainan valttikorttina on myös panssarivaunujen ja muun aseistuksen laatu, joka on länsimaisen aseavun ansiosta kohonnut Venäjän yläpuolelle. Sodan edetessä Venäjä on taas ollut yhä riippuvaisempi vanhoista varastoiduista panssareista.
Kaikesta valmistautumisesta huolimatta vastahyökkäyksen onnistuminen riippuu pitkälti Ukrainan sotilaista, heidän taistelutahdostaan ja kyvystään sopeutua ja hyödyntää erilaisia tilanteita. Myös upseerien johtamistaidoilla on merkittävä rooli.
– Nämä ovat onneksi sellaisia taitoja, joita Ukrainan asevoimat ovat osoittaneet, Ryan kommentoi.
Ryan itse toivottaa Ukrainalle menestystä tulevaan suurhyökkäykseen.
– Parhaillaan sadat tuhannet nuoret ja vähemmän nuoret ukrainalaiset työskentelevät, suunnittelevat, harjoittelevat ja valmistautuvat iskemään venäläisiä vastaan. Olkoon heillä onni myötä, Ryan tiivistää.
