Yhdysvaltain kongressin tutkimuspalvelu julkaisi 17. maaliskuuta raporttinsa Transferring Fighter Aircraft to Ukraine: Issues and Options for Congress. Se käsittelee vaihtoehtoja Ukrainan avuksi toimitettavissa hävittäjissä sekä niihin liittyviä haasteita. Tutkimuspalvelu kertoo kolmesta vaihtoehdosta, joista kongressi voi valita yhden, kaikki tai ei mitään.
Vaihtoehdoissa ei suoraan puututa konetyyppeihin, mutta ne kuitenkin luetellaan raportin liitteessä.
Vallitsevan tilanteen säilyttäminen
Ukrainalle annetaan varaosia sen nykyiseen taistelukonekantaan – johon kuuluvat MiG-29, Su-27, Su-24 ja Su-25 – sekä pyritään integroimaan niihin Yhdysvalloissa kehitettyjä asejärjestelmiä. Tämä vaihtoehto ei edellytä kongressilta mitään toimia.
Vaihtoehto on edullisin tapa ylläpitää Ukrainan ilmavoimia, mutta siihen liittyy riskejä. Neuvostoajan taistelukoneisiin on jäljellä varaosia vain rajallisesti
Toiseksi MiG-29:n – joka on Ukrainan lukuisin taistelukonetyyppi – avioniikkaan integroitavissa olevia asejärjestelmiä on rajallisesti, mikä rajoittaa sen taistelutehokkuutta. Esimerkiksi AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjus ei pysty vastaanottamaan dataa MiG-29:n järjestelmästä. Myöskään JDAM ei tästä syystä toimi täysin tarkoituksenmukaisesti.
Annetaan käytettyjä taistelukoneita
Käytettyjen länsimaisten hävittäjien käyttöön ottaminen Ukrainassa vähentäisi varaosien ja asejärjestelmien määriin liittyviä haasteita. Käytetyt monitoimihävittäjät olisivat nopein tapa Ukrainalle saada lisää taistelukoneita, jotka myös nostaisivat sen ilmavoimien ilmataistelu-, ilmasta maahan- ja ilmatorjunnan lamautuskykyä.
Rajoituksena on näiden koneiden rajallinen käytettävyys, koska ne ovat elinkaarensa lopulla. Niiden käyttökustannukset ovat korkeammat kuin uusilla koneilla ja ne täytyy korvata nopeammin uusilla koneilla.
Liite asettaa vaihtoehdoiksi konetyypit A-10C, F-15C/D, F-16A/B/C/D, F/A-18C/D, F/A-18E/F, Gripen C[/D], Rafale ja Eurofighter.
Annetaan uusia monitoimihävittäjiä
Uusissa hävittäjissä olisi uusinta teknologiaa ja kehittynein aseistus, mikä parantaisi selviytyvyyttä vastustajan ilmapuolustusta vastaan. Koneiden varaosia olisi helposti saatavissa, mikä parantaisi Ukrainan kykyä ylläpitää niiden operointia. Uusien koneiden elinkaari on yleensä 8 000–10 000 lentotuntia, jolloin taistelukykyä riittäisi vuosikymmeniksi.
Uusien koneiden valmistaminen kestää kuitenkin vuosia. Toiseksi uudet koneet ovat kallein vaihtoehto, esimerkiksi Bulgarialle myytyjen F-16 Block 70 koneiden hinta on noin 209 miljoonaa dollaria koneelta sisältäen alkukäytön aseet ja koulutuksen, kun taas Italialle vuonna 2015 siirretyt kolme käytettyä F-16:ta maksoivat yhteensä 23,8 miljoonaa dollaria.
Liite asettaa vaihtoehdoiksi konetyypit F-16[V], F/A-18E/F, Gripen E[/F], Rafale ja Eurofighter.
