Ukrainan lennokki-iskut Moskovaan ja Venäjän asevoimien huoltoa vastaan kertovat droonisodan kääntyneen Kiovan eduksi, arvioi tutkija David Kiritshenko. Hänen mukaansa Ukraina ei ole ratkaisemassa sotaa pelkästään drooneilla, mutta kaukoiskut ovat pakottaneet Venäjän puolustamaan omaa selustaansa aivan uudella tavalla.
Viime viikonlopun iskut ravistelivat Moskovaa ja osuivat useisiin tärkeisiin kohteisiin pääkaupungin ympäristössä. Yksi kohteista oli raskaasti suojattu öljynjalostamo, jonka toiminta jouduttiin tiettävästi keskeyttämään väliaikaisesti.
Tutkijan mukaan Venäjän ongelmat näkyivät jo tämänvuotisessa voitonpäivän paraatissa. Kreml on perinteisesti käyttänyt 9. toukokuuta voiman näyttämiseen ja uusimman sotakaluston esittelyyn. Paraatia jouduttiin supistamaan selvästi, koska Venäjä ei voinut torjua Ukrainan drooni-iskun uhkaa edes pääkaupunkinsa yllä.
Ukraina on alkuvuoden aikana iskenyt toistuvasti Venäjän sotilaallisiin ja teollisiin kohteisiin. Kohteina ovat olleet muun muassa suuret öljynjalostamot sekä Itämeren ja Mustanmeren öljyterminaalit, joilla on keskeinen merkitys Venäjän energiaviennille.
Kiritshenko huomauttaa Atlantic Council -ajatuspajan artikkelissa, ettei iskujen vaikutus ei rajoitu aineellisiin vahinkoihin. Ne vaikeuttavat Kremlin kykyä hyötyä öljyn maailmanmarkkinahinnan noususta ja pakottavat hallinnon käyttämään rajallisia voimavaroja oman alueensa suojaamiseen.
Ratkaiseva vyöhyke
Erityisen tärkeitä ovat olleet keskimatkan iskut vyöhykkeelle, joka sijaitsee noin 20–200 kilometrin päässä rintamasta. Alue on ratkaiseva venäläisjoukkojen huollolle, koska siellä sijaitsee varastoja, komentopaikkoja, logistiikkareittejä ja ilmatorjuntaa.
Kun Ukraina moukaroi tätä vyöhykettä, voi se samaan aikaan häiritä etulinjan yksiköiden huoltoa ja avata aukkoja ilmatorjuntaan. Näitä voidaan myöhemmin hyödyntää pitkän kantaman iskuissa syvälle Venäjän alueelle.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi huhtikuun lopulla, että keskimatkan iskut ovat Ukrainan lähikuukausien tärkeimpiä painopisteitä.
Presidentin mukaan kohteisiin kuuluvat Venäjän joukkojen logistiikka ja muu hyökkäystoimintaa tukeva infrastruktuuri. Ukrainan keskimatkan iskukyvyn arvioidaan moninkertaistuneen viime vuoteen verrattuna.
Yksi Venäjällä huomiota herättäneistä ukrainalaisdrooneista on Hornet, joka hyödyntää tekoälyavusteista maalinosoitusta ja Starlink-yhteyksiä. Ukrainan armeijan mukaan uudet lennokkimallit auttavat pitämään tulenjohtoa ja valvontaa yllä tärkeillä huoltoreiteillä ja Venäjän miehittämissä kaupungeissa.
Maasilta Krimille vaarassa
Ukraina on samalla pidentänyt halpojen FPV-räjähdedroonien kantamaa. Aktivisti ja hallituksen neuvonantaja Serhii Sternenko on kertonut ukrainalaisjoukkojen pystyvän iskemään Venäjän logistiikkaan yli 70 kilometrin etäisyydeltä.
– Tavoitteemme on pysäyttää vihollisen huolto koko rintamalla, Sternenko sanoi.
Keskimatkan iskut uhkaavat nyt Venäjän maayhteyksiä Etelä-Ukrainassa. Ne ovat elintärkeitä Venäjän joukoille Zaporizhzhjan ja Hersonin alueilla sekä Krimin niemimaalla.
Kiritshenkon mukaan on mahdollista, etteivät venäläisjoukot pysty jatkossa käyttämään niin sanottua maasiltaa Krimille.
Tällä olisi suuri sotilaallinen merkitys. Rintamaan eteläosiin sijoitettujen joukkojen huolto nojaa pitkälti reitteihin, joita Ukraina yrittää nyt järjestelmällisesti katkaista tai tehdä käyttökelvottomiksi.