Ukraina laukaisi maaliskuussa 2026 ensi kertaa enemmän hyökkäysdrooneja Venäjälle kuin Venäjä Ukrainaan sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen helmikuussa 2022. ABC Newsin tekemä laskelma perustuu Ukrainan ilmavoimien ja Venäjän puolustusministeriön julkaisemiin tilastotietoihin.
On kuitenkin otettava huomioon, että propaganda voi vaikuttaa kummankin osapuolen ilmoituksiin. Mutta niistä saa kuitenkin vähintään käsityksen toiminnan mittavuudesta. Venäjän ilmoituksen mukaan sen asevoimat ampui maaliskuussa alas 7347 ukrainalaisdroonia, joka on koko sodan ennätys – keskimäärin 237 droonia päivässä. Venäjä tilastoi ainoastaan ne Ukrainan droonit, jotka on sen mukaan tuhottu.
Ukrainan ilmavoimat puolestaan raportoi Ukrainaan lentäneen 6462 droonia ja 138 ohjusta, joista 5833 droonia (90 prosenttia) ja 102 ohjusta (74 prosenttia) ilmavoimien mukaan torjuttiin tai lamautettiin. Päivittäin maahan tuli siis keskimäärin 208 droonia ja neljä ohjusta.
Maaliskuun data viittaa siihen, tasapaino voi olla siirtymässä Ukrainan eduksi. Kiovan pitkäaikaiset ponnistukset oman kaukovaikutuskykynsä kehittämiseksi alkavat kantaa todennettavaa tulosta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistuvasti puhunut suunnitelmista kasvattaa maansa kaukovaikutuskykyä.
– Droonien ja ohjusten tuotantopotentiaalimme saavuttaa ensi vuonna 35 miljardia dollaria. Kaikista vaikeuksista huolimatta ukrainalaiset ovat luomassa kansallisen puolustusalan tuotteen, joka joillain mittareilla ylittää jo monet muut maailmassa. Ukrainan puolustuskyky Venäjää vastaan ei ole koskaan ollut yhtä ulottumiskykyinen ja konkreettinen. Meidän täytyy tehdä sodan hinnasta hyökkääjälle sellainen, joka sen on absoluuttisesti mahdoton hyväksyä, ja me teemme sen, hän sanoi lokakuussa.
Asiantuntijoiden mukaan Ukraina on toteuttanut useimmat hyökkäyksensä käyttäen suhteellisen edullisia, itse tuotettuja drooneja. Samaan aikaan Venäjän hyökkäysdroonien torjuntaan käytetään yhä enemmän ukrainalaisyritysten kehittämiä ja tuottamia torjuntadrooneja.
Ukraina laukaisee myös omia risteilyohjuksiaan, pääasiassa tyyppiä FP-5 Flamingo, jonka kantama on lähes 3000 kilometriä.
Ukrainan maaleina Venäjällä ovat olleet erityisesti öljynjalostus ja kuljetuskapasiteetti. Kiovan mukaan energiainfrastruktuuri on laillinen maali, koska Venäjä rahoittaa hyökkäyssotaansa tarvitsemiaan aseita öljyn myynnistä saaduilla tuloilla.