– Ukraina käy parhaillaan järjestelmällistä öljysotaa Venäjän tärkeintä tulonlähdettä vastaan ja vaikutukset näkyvät miljoonien venäläisten arjessa, kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen viestipalvelu X:ssä.
– Mittakaava on valtava. Vuoden 2026 aikana Ukraina iskenyt Venäjän energia-infrastruktuuriin lähes 200 kertaa. Pelkästään toukokuussa onnistuneita jalostamoiskuja oli ennätykselliset 16. On selvää, ettei kyse ole yksittäisistä drooneista, vaan järjestelmällisestä kampanjasta, hän jatkaa.
Vanhanen muistuttaa, että Ukraina ei iske vain rajan tuntumaan vaan osuu kohteisiin yli 2 500 kilometrin päässä, mukaan lukien Omskin jalostamoon Siperiassa.
– Toisin sanoen Ukraina on kiistatta onnistunut löytämään Venäjän heikkoja kohtia. Harva olisi uskonut tähän vielä pari vuotta sitten.
Vanhanen katsoo, että tavoitteena ei ole vain räjäyttää yksittäisiä jalostamoja, vaan pakottaa Venäjä käyttämään resurssejaan korjauksiin, ilmapuolustukseen ja logistiikkaan samalla, kun iskuja toistetaan samoihin kohteisiin.
– Eli jatkuvan rasituksen aiheuttaminen Venäjälle. Juuri tässä on tapahtunut merkittävä muutos, hän toteaa.
– Vuonna 2025 Venäjä pystyi vielä pitkälti paikkaamaan vahingot ja pitämään järjestelmän käynnissä. Tänä vuonna Ukrainan hyökkäysten tahti näyttää ensimmäistä kertaa ylittävän Venäjän korjauskyvyn. Korjaajat eivät pysy hyökkäysten tahdissa.
Vanhasen mukaan luvut tuhojen laadusta kertovat paljon.
– Kansainväliset arviot liikkuvat siinä, että yli 20 prosenttia Venäjän jalostuskapasiteetista on yhtä aikaa poissa käytöstä. Ukrainan asevoimien arvio on vielä korkeampi, yli 40 prosenttia. Tarkasta prosentista voi kiistellä, mutta suunnasta ei.
Vanhanen toteaa, että kyse ei muuten enää ole vain jalostamoista.
– Ukraina iskee siis samanaikaisesti jalostamoihin, öljyvarastoihin, satamiin, vientiterminaaleihin, varjolaivastoon sekä polttoainelogistiikkaan. Ukrainalla käytössään nyt paljon laajempi strateginen kampanja kuin aiemmin.
Hän sanoo, että vaikutukset ulottuvat väkisinkin venäläisten arkeen.
– Polttoaineen myyntiä rajoitetaan kymmenissä alueissa ja Moskovassakin jonotetaan tunteja. Joillakin alueilla ihmiset ovat odottaneet tankkausta yli 30 tuntia. Myös Telegramissa myydään bensaa ja jonopaikkoja kaupataan.
– Vaikka Venäjä on yksi maailman suurimmista öljyntuottajista, on se joutunut rajoittamaan vientiä, pohtimaan dieselin vientikieltoa, laskemaan bensan laatuvaatimuksia ja tuomaan bensaa ulkomailta. Tällainen nöyryytys kertoo riittävän paljon tilanteen vakavuudesta, Vanhanen toteaa.
Hänen mukaansa tästä ei pidä vetää vääriä johtopäätöksiä.
– Bensajonot eivät yksin kaada Venäjää. Autoritaarinen valtio pystyy siirtämään kustannuksia kansalaisille paljon pidempään kuin demokraattinen yhteiskunta. Eli armeija saa kyllä polttoaineensa viimeiseen asti.
– Ukraina on silti löytänyt tavan iskeä samanaikaisesti Venäjän talouteen, logistiikkaan, ilmapuolustukseen, vientiin ja tavallisten ihmisten arkeen. Jos nykyinen tahti jatkuu kuukausien ajan, öljysodasta voi tulla yksi koko sodan ratkaisevista strategisista kampanjoista, Vanhanen arvioi.