Suomalaiset ostavat käytettyjä tavaroita enemmän kuin missään muualla maailmassa, mutta Kiinasta saapuva halpatuonti uhkaa kiertotalouden edistymistä.
Kaupan liiton tuoreen tutkimuksen mukaan jo 66 prosenttia suomalaisista ja peräti 81 prosenttia alle 30-vuotiaista on ostanut käytettyjä tuotteita vuoden aikana. Kiertokaupan kuluttajamarkkinan arvo on kasvanut kahdessa vuodessa 56 prosenttia ja on nyt noin 1,4 miljardia euroa.
Vaikka perinteinen kirpputorikauppa on kasvanut vain vähän, kuluttajien keskinäinen verkkokauppa muodostaa jo 62 prosenttia markkinasta.
Lisäksi yritysten ja kuluttajien välinen kiertokauppa on yli kaksinkertaistunut ja kattaa nyt neljäsosan markkinasta. Kasvua tukevat muun muassa uudet liiketoimintamallit ja verkkokauppojen panostukset käytettyihin tuotteisiin.
– Esimerkiksi Zalandon laajentuminen second hand -muodin verkkokaupaksi on luonut uuden käytetyn muodin kaupan myös suomalaisille, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo.
Suosituin käytetyn tavaran kauppapaikka on edelleen paikallinen kierrätyskeskus, mutta verkossa eniten käytettyjä alustoja ovat tori.fi, Facebook-ryhmät ja nopeasti noussut Vinted, joka on saavuttanut erityisesti nuorten naisten suosion.
Samaan aikaan Kurjenojan mukaan Kiina-krääsä, kuten Temun ja Sheinin halpatuotteet, alkaa tukkia myös kierrätyskanavia. Halpatuotteita lahjoitetaan eteenpäin, vaikka niillä ei ole jälleenmyyntiarvoa, mikä uhkaa kierrätykseen perustuvia liiketoimintamalleja.
Vaikka käytettyjen tuotteiden kauppa mielletään vastuulliseksi, lähes viidesosa ostajista hankkii vaatteita, joita ei koskaan käytä. Lisäksi suuri osa ostaa myös pikamuotia – jopa 70 prosenttia second hand -ostajista.
– Kuukausittain tai viikoittain käytettyjä vaatteita tai muita tavaroita ostavat oikeuttavat toimintaansa selvästi sillä, että tuotteet ovat käytettyjä ja jatkuva ostaminen on siksi vastuullista. Rahaa siinä tuskin kovin paljon säästyy, Kurjenoja toteaa.
