Suomessa tehdään entistä vähemmän työtunteja työssäkäyvää kohti. Tehtyjen työntuntien vähenemisen taustalla on Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan useita syitä.
Sama trendi on Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaumin mukaan nähtävissä muissakin kehittyneissä maissa.
– Keskimääräisissä työtunneissa on pitkä aleneva trendi, joka liittyy muun muassa lisääntyneeseen hyvinvointiin ja vapaa-ajan kaipuuseen, Obstbaum sanoo HS:lle.
Myös koronaviruspandemialla oli Obstbaumin mukaan vaikutuksia, jotka ovat havaittavissa koko Euroopan tasolla. Pandemian aikana tehtyjen työtuntien väheneminen kiihtyi.
– Se, että tämä tapahtuu monissa maissa samaan aikaan samalla tavalla, viittaa siihen, että taustalla on symmetrinen shokki. Sellainen pandemia oli.
Kuitenkaan vapaa-ajan arvon kasvu ja koronapandemian vaikutukset eivät Obstbaumin ja työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Malirannan mukaan riitä selittämään työtuntien keskiarvon laskua.
Malirannan mukaan taustalla on myös työikäiseen väestöön liittyviä rakenteellisia ongelmia.
– Jäljellä on yhä enemmän sellaista työvoimaa, jolla on osaamisen tai terveyden kanssa haasteita. Ja yhä enemmän myös niitä, joilla on työn ja arjen yhdistämisen kanssa haasteita, sanoo Maliranta.
