Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen työsopimuslain uudistamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutoksia määräaikaisiin työsopimuksiin, lomautusilmoitusajan lyhentämiseen sekä työnantajan takaisinottovelvollisuuteen.
– Suomi tarvitsee kipeästi näitä uudistuksia. Määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen on tärkeää tässä heikossa työllisyystilanteessa. Lomautusilmoitusajan lyhentäminen on myös merkittävä uudistus, joka parantaa yritysten mahdollisuuksia reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin, Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo tiedotteessa.
– Muutokset purkavat työllistämisen esteitä ja vahvistavat pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Lakiesitys tulisi saada voimaan mahdollisimman nopeasti, hän jatkaa.
Nykyisin määräaikainen työsopimus on mahdollista tehdä vain perustellusta syystä. Hallitus esittää, että jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kyseessä on työnantajan ja työntekijän välinen ensimmäinen työsopimus.
Määräaikainen sopimus olisi mahdollista tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, kun työnantajan ja työntekijän edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkaessa vähintään kaksi vuotta.
– Esitykseen sisältyvät työnantajalle asetetut velvoitteet tekevät sääntelystä kuitenkin tulkinnanvaraista ja osin heikentävät uudistuksen tavoitteita, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Lisäksi esitetään säädettäväksi uudesta työnantajan määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvästä selvitysvelvollisuudesta, työntarjoamis- ja takaisinottovelvollisuudesta sekä osapuolten mahdollisuudesta irtisanoa yli kuusi kuukautta kestävä määräaikainen työsopimus.
Hallitus esittää lomautusilmoitusaikaa lyhennettäväksi 14 päivästä seitsemään päivään ja säädettäväksi työpaikkakohtaisen toisin sopimisen mahdollisuudesta. Lisäksi on Rytkönen-Sandbergin mukaan erittäin tärkeää, että esityksessä yrityksille ja työntekijöille annetaan mahdollisuus sopia asiasta paikallisesti.
Työsopimuslaissa säädetty takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 50. Yritysten tulisi kuitenkin myös jatkossa noudattaa mahdollisia työehtosopimusten määräyksiä takaisinottovelvollisuudesta.
– Takaisinottovelvollisuus jäykistää työmarkkinoita ja nostaa työllistämiskynnystä. Velvollisuudesta luopuminen lisäisi työvoiman vaihtuvuutta ja nopeuttaisi sitä, että oikeat ihmiset pääsevät tekemään yrityksissä oikeaa työtä. Tältä osin hallituksen esitys jää valitettavasti vajaaksi, Rytkönen-Sandberg sanoo.
