Työpysäköintiä esitetään verolle

Valtiovarainministeriön työryhmä laskee pysäköinnin verotusarvoksi jopa 3600 euroa vuodessa.

Liikenteen verouudistuksia selvittävä valtiovarainministeriön työryhmä esittää työpysäköinnin säätämistä verotettavaksi eduksi. Työryhmän tästä löytyvässä väliraportissa tarkastellaan päästöjen vähentämistä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa mainituilla työsuhde-etujen verotuksen muutoksilla.

Raportissa viitataan liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2018 tekemään arvioon, jonka perusteella kaupallisen pysäköinnin kuukausihinnat vaihtelevat pääkaupunkiseudulla 33 eurosta noin 300 euroon kuukaudessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Toisin sanoen palkansaaja voi korkeimmillaan saada verottoman pysäköintiedun myötä 3[nbsp]600 euron verotonta ansiotuloa vuositasolla, mutta edun määrä vaihtelee hyvin voimakkaasti eri alueilla.

Työryhmän mukaan pysäköintiedun verottamatta jättäminen voi perustua ainakin osittain vaikeuteen määrittää edun käypä arvo. Edun arvioinnissa tulisikin raportin mukaan huomioida se, että pysäköintipaikkoja on hyvin erilaisia ja ne voivat olla eri tavalla työntekijöiden käytettävissä.

– Useiden tutkimusten mukaan työpaikalla sijaitsevan pysäköintiedun verottamisella voisi kuitenkin olla joukkoliikennettä lisääviä ja vastaavasti yksityisautoilua vähentäviä vaikutuksia erityisesti kaupunkiseuduilla, raportissa perustellaan.

Käytännön haasteita

Työpaikalla tapahtuva pysäköinti olisi työryhmän mielestä johdonmukaista katsoa veronalaiseksi luontoiseduksi, kun huomioidaan muiden työsuhde-etujen verotus.

– Pysäköintiedun verotukseen on kuitenkin havaittu liittyvän erityisesti arvostukseen liittyviä haasteita, jotka verotoimenpiteitä arvioitaessa tulisi ratkaista, raportissa todetaan.

Verotusarvon laskemiseen tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja. Ruotsin mallissa verotusarvon laskeminen olisi työnantajan vastuulla. Tämä olisi kuitenkin hallinnollisesti raskasta. Työnantajat ja työntekijät joutuisivat käytännössä seuraamaan edun käyttöä ja raportoimaan edut niiden todellisen käytön perusteella työntekijäkohtaisesti verohallinnolle.

Poimintoja videosisällöistämme

Toisena vaihtoehtona pohditaan kaavamaista arvotusta. Tämä kuitenkin johtaisi raportin mukaan väistämättä siihen, että etu yliarvotettaisiin tai aliarvotettaisiin osalla palkansaajista. Siitä seuraisi puolestaan todennäköisesti suuret määrät oikaisuvaatimuksia, joiden käsittelyyn olisi varattava resursseja.

– Vaikka pysäköintiedun verotusarvon määrittämiseen liittyy huomattavia ongelmia, edun jäämistä kokonaan verottamatta ei voida pitää tyydyttävänä tilanteena, jos tuloverotuksella pyritään tavoittelemaan liikenteen päästöjen vähentämistä. Jos pysäköintietua ei veroteta, voidaan sitä pitää epäsuorana tukena työmatkaliikenteelle henkilöautolla, raportissa todetaan.

Työryhmä ilmoittaa kuitenkin yhteenvedossaan, että raportissa mainittujen toimenpiteiden avulla saavutettavissa oleva päästövähennys vaikuttaa ryhmän arvion perusteella vähäiseltä ja toimenpidevaihtoehtojen kustannustehokkuus heikolta.

Ministeriön työryhmän esityksestä kertoi ensin Ilta-Sanomat.

Esillä jo aiemmin

Työnantajan tarjoaman maksuttoman pysäköinnin verottaminen on ollut esillä aiemmin Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelmassa. Siinä se nähtiin yhtenä tapana vähentää autoliikennettä. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä. Jutussa kerrotaan muistakin autoilun vähentämiseen tähtäävistä ratkaisuista, joita pääkaupunkiseudulla viedään eteenpäin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Pysäköintietu eli ilmaisen pysäköintipaikan tarjoaminen työpaikalla on veroton etu, joka antaa henkilöautolle selvän kilpailuedun suhteessa kestäviin kulkumuotoihin. Esimerkiksi Ruotsissa työnantajan tarjoama pysäköintipaikka lasketaan veronalaiseksi tuloksi. Myös työsuhdematkalipun verotusarvon korottamista selvitetään, MAL 2019 -suunnitelmassa todetaan.

Suunnitelman mukaan verotusratkaisua selvitettiin jo tuolloin ”ministeriötasolla”.

Verkkouutiset kysyi eduskuntaryhmien kantoja työpysäköinnin verotukseen viime vuoden alussa. Tuolloin esitystä tukivat vain vihreät ja vasemmistoliitto. Toisin kuin vihreät, vasemmistoliitto ei kuitenkaan tukenut esitystä varauksetta vaan eduskuntaryhmä katsoi, että pysäköinnin verotus tulisi toteuttaa osana laajaa liikenteen verouudistusta.

Mainos