Verkkouutiset

Pasilan ratapihaa Helsingissä. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Työpöydällä raidehankkeita yli kymmenellä miljardilla eurolla

Hankkeiden toteuttaminen edellyttäisi huomattavaa julkisen sektorin taloudellista panostusta.

Valtiovarainministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat selvittäneet suurten raideliikennehankkeiden rahoitusmahdollisuuksia ja ilmastovaikutuksia.

Parhaillaan suunnitellaan nykyistä nopeampia junayhteyksiä julkisomisteisten suunnitteluhankeyhtiöiden toimesta Helsingin ja Turun välille (Turun Tunnin Juna Oy), Helsingin ja Tampereen välille (Suomi-rata Oy) sekä välille Helsinki–Porvoo–Kouvola (Itärata Oy).

Selvityksen mukaan raideliikennehankkeiden toteuttaminen edellyttäisi huomattavaa julkisen sektorin taloudellista panostusta. Selvityksessä tunnistettiin muitakin tulonlähteitä, kuten liikennöinti- ja käyttäjämaksut ja kiinteistökehitys asemaseuduilla. Niiden suuruus on kuitenkin verrattain pieni suhteessa tarvittaviin investointeihin.

Aiempiin liikenneinfrastruktuurin rahoitusmalleihin verrattuna tarkasteltu hankeyhtiömalli saattaisi kuitenkin pienentää vaadittavan julkisen rahoituksen kokonaismäärää.

Selvityksen perusteella myös yksityiset rahoittajat ovat kiinnostuneet hankkeiden rahoitukseen osallistumisesta, mutta ne todennäköisesti edellyttäisivät hankkeilta valtion takausta, joten viime kädessä investointeihin liittyvät riskit jäisivät julkisen sektorin kannettavaksi.

Hankkeiden investointikustannukset olisivat nykyisten alustavien arvioiden mukaan vuoden 2022 hintatasossa Turun tunnin junan osalta noin 3,4 miljardia euroa, Itäradan osalta noin 1,8 miljardia euroa ja Suomi-radan kahden vaihtoehdon osalta joko noin 4,0 miljardia euroa (lentorata ja pääradan kehitys) tai noin 5,5 miljardia euroa (lentorata ja uusi suurnopeusrata).

Kustannuksissa paljon epävarmuuksia

Hankkeiden kustannusarvioihin liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Hankkeiden suunnittelu on myös eri vaiheissa.

Ministeriöiden mukaan tämän vuoksi selvityksen tuloksia voidaan tässä vaiheessa pitää vain suuntaa-antavina, eikä yksin niiden perusteella voida tehdä suoria johtopäätöksiä hankkeiden toteutettavuudesta.

Kaikkien hankkeiden kustannuksiin voivat merkittävästi vaikuttaa myös hankkeista riippumattomat tekijät, kuten globaali taloustilanne ja siitä johtuva inflaatiotaso ja korkokehitys,tai hankkeisiin välillisesti tai suoraan vaikuttavat tekijät, kuten matkustajamäärien kehitys, rahoituksen jäännösarvon muutokset tai arvioitujen tuottojen muutokset.

Arvioitaessa julkiselle sektorille suurista raideliikennehankkeista aiheutuvaa maksurasitetta on huomioitava myös, että hankkeiden toteuttamisella on monenlaisia mahdollisia vaikutuksia, kuten ympäristövaikutukset, yhteiskuntataloudelliset vaikutukset ja laajemmat taloudelliset vaikutukset, joita tulisi myös punnita mahdollisten investointipäätösten yhteydessä.

Selvityksen tarkoituksena ei ollut ottaa kantaa hankkeiden toteutukseen, vaan selvittää niiden rahoitusmahdollisuuksia ja investointiedellytyksiä päätöksenteon tueksi.

Ministeriöiden selvitys toteutettiin yhteistyössä asiaan liittyvien virastojen ja suunnitteluhankeyhtiöiden kanssa. Raideinvestointien suunnittelusta vastaavat tehtävää varten perustetut ja julkisesti omistetut hankeyhtiöt Turun Tunnin Juna Oy, Suomi-rata Oy ja Itärata Oy.

Valtion lisäksi hankeyhtiöissä on mukana kaiken kaikkiaan 49 kaupunkia ja kuntaa sekä Finavia. Lisäksi työssä kuultiin kuntia ja kaupunkeja sekä selvitettiin työeläkeyhtiöiden ja finanssilaitosten näkemyksiä suurten raidehankkeiden rahoituksesta.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS