Hyvä esihenkilötyö tukee työssäjaksamista ja opettajien hyvinvointia, selviää Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tuoreesta opetusalan työolobarometrista. Kaksi kolmesta opettajasta tuntee työn imua ja iloa. Vaikka yleisesti työolojen heikentyminen on pysähtynyt, barometri paljastaa huolestuttavaa kehitystä ammatillisessa koulutuksessa.
Julkisessa keskustelussa korostuvat usein koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten kriisit. Moni asia on kuitenkin hyvin.
– Opettajan työ on edelleen maailman paras ammatti. Ammatti on yhteiskunnassa arvostettu ja opettajaksi päästään eikä jouduta. Vaikka oppilaitosten arkea käsitellään mediassa usein uhkien ja kriisien kautta, tilastoissa ei mitään äkillistä huononemista näy, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kertoo tiedotteessa.
Työssä viihtymistä ja jaksamista tukee erityisesti hyvä esihenkilötyö.
– Opetuksen järjestäjien kannattaa jo kustannussyistä tukea esihenkilötyötä. Hyvä esihenkilötyö nostaa työssä viihtyvyyttä ja vähentää sairaslomapäiviä, mikä tekee arjesta ennakoitavaa ja vähentää opetuksen järjestäjän kustannuksia. Olennaista on se, että johtamisen resurssit ovat kunnossa. Jos yhdellä esihenkilöllä on johdettavanaan sata alaista, on selvää, että kunnolliseen esihenkilötyöhön ei jää aikaa, Murto sanoo.
Valtaosa kokee työn imua, naisten ja miesten välillä on eroja
Kaksi kolmesta opettajasta kokee työn imua ja iloa. Töitä opettajat tekevät keskimäärin 40,5 tuntia ja esihenkilöt 42,9 tuntia.
Työolobarometrin tuloksissa on kuitenkin joitain eroja sukupuolten välillä. Naiset kokevat töiden jakautuvan epätasaisemmin kuin miehet. Lisäksi naiset kokevat, että he voivat vaikuttaa miehiä vähemmän omiin töihinsä.
– Huolestuttavaa on myös, että vastaajat kokevat työyhteisöjen yhteisöllisyyden tunteen vähentyneen, OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli sanoo.
Työtyytyväisyys on heikentynyt ammatillisten opettajien keskuudessa
Sukupuolten lisäksi eroja näkyy paikoin eri koulutusasteiden välillä. Ammatillisella toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa työskentelevien tulokset ovat huonontuneet kautta linjan.
– Lähes kaikki indikaattorit osoittavat heikentynyttä työtyytyväisyyttä ja -viihtyvyyttä ammatillisessa koulutuksessa. Takana on jo monia ammatilliseen koulutukseen kohdistuneita leikkauksia, ja nykyhallitus aikoo jatkaa leikkausten tiellä, Walli kertoo.
– Ammattikorkeakouluissa työt veivät mittausviikolla keskimäärin hurjat 46 tuntia. Jos tilanne on jo nyt menossa huonompaan suuntaan, niin olisiko aika ottaa aikalisä ja varmistaa, että Suomessa on myös jatkossa laadukasta ammatillista koulutusta ja sen tuomaa osaamista, Walli kysyy.
Hallitukselle kehuja, mutta norminpurku huolestuttaa
Käynnistyvän lukuvuoden aikana uudistetaan perusopetusta, lukioita ja ammatillista koulutusta koskevaa lainsäädäntöä. Yksi keskeisistä kysymyksistä tulee olemaan oppimisen tuen toimivuus.
OAJ on huolissaan siitä, että perusopetusta koskeva hyvä uudistus vesittyy norminpurun varjolla tehtävien säästöjen vuoksi.
Toimivalla oppimisen tuella voidaan parantaa oppimistuloksia ja parantaa koulutuksen yhdenvertaisuutta. Petteri Orpon (kok.) hallitus on lisäämässä sata miljoonaa euroa perusopetuksen oppimisen tukeen. Samaan aikaan lainsäädäntöä ollaan uudistamassa niin, että hallinnollisista oppimisen tuen portaista siirrytään konkreettisiin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin.
– Tämä on juuri oikea suunta. Entistä useampi oppilas saa tarvitsemaansa tukea niin, ettei se jää vain hallinnolliseksi päätökseksi. Toisaalta myös opetushenkilöstön hallinnollinen taakka kevenee, mikä on erittäin tervetullutta, OAJ:n puheenjohtaja Murto toteaa.
Hallituksen lakiluonnoksessa esitetään, että yhden opettajan opettamassa ryhmässä voi olla enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan erityisopetusta oppilaskohtaisena tukitoimena.
OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtisen mielestä tämä on iso ja tärkeä muutos aiempaan.
– OAJ:n keväällä tekemän jäsenkyselyn mukaan opettajien isoimmissa ryhmissä on ollut keskimäärin noin seitsemän erityisopettajan tukea tarvitsevaa oppilasta. Se on liikaa oppilaiden tarpeisiin nähden ja lisää myös koko luokan rauhattomuutta, hän korostaa.
Selkeät ja täsmälliset normit ovat keskeisiä oppilaan oikeuksien toteutumisen ja alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta.
– Normien keventäminen on liian usein synonyymi leikkauksille ja laatutason laskemiselle. Hallitus päätti kevään kehysriihessä kuntia koskevasta sadan miljoonan euron säästöstä jo vuodelle 2025 ilman uskottavaa laskelmaa siitä, kuinka säästö todellisuudessa syntyy. Vaarana on, että norminpurku muuttuu silkaksi koulutusleikkaukseksi, mikä vesittäisi hyvät oppimisen tuen tavoitteet, Lahtinen toteaa.
Kuntien tilanteet ovat eriytymässä ja tämä näkyy myös lasten määrässä.
– Nyt olemme monellakin tapaa tienhaarassa. Puretaanko normeja niin, että kasvatuksen ja koulutuksen laatu vaihtelee jokaisessa kunnassa vai varmistammeko minimilaatutasolla, että jokaisessa kunnassa etsitään ratkaisut laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen? OAJ kannattaa jälkimmäistä, Lahtinen korostaa.
Norminpurku ei saa olla sumuverho laatutason laskemiselle tai koulutusleikkauksille.
– Hyödyllistä normien purkamista on erilaisten kirjaamisvelvoitteiden ja oppimisen tuen asiakirjojen vähentäminen. Se keventää opetusalan ammattilaisten työkuormaa, ja mahdollistaa keskittymisen olennaiseen, eli opettamiseen ja ohjaamiseen, Lahtinen sanoo.
Näin työolobarometrissa tutkittiin
• OAJ toteutti tutkimuksen painotettuna kyselytutkimuksena jäsenistölleen marraskuussa 2023. Vastaajia kertyi yli 1 400. Otanta kattoi kaikki OAJ:n jäsenryhmät varhaiskasvatuksesta yliopistoihin.
• OAJ on julkaissut työolobarometria kahden vuoden välein vuodesta 2013 alkaen.
• Työolobarometrin voi lukea kokonaisuudessaan osoitteessa www.oaj.fi/julkaisut
