Tämä ilmenee Taloustutkimuksen Edenred Finlandille syksyllä toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Siinä elvitettiin työntekijöiden, työnantajien ja ravintoloiden mielipiteitä lounasedusta. Päivittäinen lounasruokailu on olennainen osa työhyvinvoinnin tukemista.
Peräti 98 prosenttia suomalaisista työnantajista uskoo, että lounastauko on tärkeä työtehon kannalta. Tärkein syy miksi työnantajat tarjoavat lounasedun työntekijöilleen, on hyvinvointi. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia työnantajista, työntekijöistä ja ravintoloista pitää olemassa olevaa lounasetujärjestelmää kustannustehokkaana ja hyvänä.
Vastaajista 75 prosenttia kertoo syövänsä lounaan aina (43 %) tai useimmiten (32 %).
Lounasetu, kuten lounasseteli tai -kortti, on kyselyyn osallistuneiden työnantajien mielestä kustannustehokkain tapa ylläpitää työntekijöiden työhyvinvointia.
Myös työntekijät pitävät lounasetua tärkeänä. 85 prosenttia niistä, joilla on lounasetu pitää sitä kustannustehokkaana tapana lisätä työhyvinvointia. Lähes yhtä moni (86 %) ajattelee, että lounastauko on tärkeä asia työilmapiirille ja yhteishengelle.
Kaksi kolmesta työntekijästä, joilla ei ole lounasetua, ottaisi edun käyttöön, jos työnantaja mahdollistaisi sen. Tutkimuksen mukaan lounasetu onkin halutuin henkilöstöetu.
Verohelpotuksin tuettu lounasetujärjestelmä on ollut Suomessa käytössä 1970-luvulta asti. Lounasetujärjestelmällä on myös kansantaloudellista merkitystä, sillä moni lounasravintola on riippuvainen lounasseteleiden käyttäjistä.
Enemmistö ravintoloitsijoista uskoo, että lounasetua saavat henkilöt käyvät ravintolassa useammin kuin ne, joilla ei ole etua.
Kaksi kolmasosaa ravintoloitsijoista arvioi lounasseteleillä syövien olevan myös uskollisempia asiakkaita. Esimerkiksi toimistotyöläisten työnantajista 83 prosenttia uskoo työntekijöiden käyvän lounaalla ravintolassa useammin siksi, että heillä on lounasetu.
Edenred Finland Oy toteutti Taloustutkimuksella kvantitatiivisen kyselytutkimuksen lounasruokailuun, -etuun ja sen erilaisiin toteutustapoihin liittyen sekä miten näihin asioihin suhtaudutaan eri vastaajaryhmissä. Kysely toteutettiin ajanjaksolla 29.9.–27.10..
Valtakunnallisesti toteutettuun tutkimukseen vastasi yhteensä 1368 yli 18-vuotiaista kuluttajaa. Tutkimuksen tasapainottamiseksi kyselyn kuluttajavastaukset kiintiöitiin niin, että puolet vastaajista nauttii työnantajan tarjoamasta lounasedusta ja puolet eivät. Tutkimuksen muut vastaajaryhmät olivat 557 HR-eduista päättävää työnantajan edustajaa sekä 410 ruokaravintoloiden ravintolapäällikköä. Kaikki vastaajaryhmät vastasivat kyselyyn omissa ryhmissään.
Tutkimuksen tasapainottamiseksi kyselyn kuluttajavastaukset kiintiöitiin niin, että puolet vastaajista nauttii työnantajan tarjoamasta lounasedusta ja puolet eivät.
