Työmarkkinoilla ja eduskunnassa on viime aikoina käyty käden vääntöä hallituksen työmarkkinauudistuksista. Yksittäisten uudistusten yksityiskohtien varjoon jää usein se, miksi niitä tehdään. Viime kädessä kyse on suomalaisen työn kilpailukyvyn vahvistamisesta kansainvälisessä kilpailussa.
Jos yritys menestyy, niin sillä on myös palkanmaksukykyä. Toisaalta yrityksen menestyksen keskeinen tekijä on osaava ja motivoitunut henkilökunta. Menestystä auttaa se, kun työehdoista voidaan sopia paikallisesti siten, että siitä hyötyvät sekä työntekijät, että työnantaja. Juuri tämän vuoksi paikallisen sopimisen laajentaminen TES:n puitteissa myös järjestäytymättömiin yrityksiin on tärkeää.
Keväällä pidetyt poliittiset lakot näkyvät selkeästi vientiyritysten tuloksissa ja heijastuvat myös työllisyyteen. Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus ja sen ydintä on oikeus lakkoilla omien työehtojen puolesta. Se oikeus säilyy jatkossakin koskemattomana. Sen sijaan poliittisia lakkoja ja suhteettomia myötätuntolakkoja on rajoitettava, jotta vahingot ulkopuolisille eivät ole kohtuuttomia. Kyse on liiketoimintaympäristön turvaamisesta. Suomen pitää olla toimitusvarmuudeltaan luotettava kohde investoijille.
Kaikille vientivetoisille kansantalouksille on erittäin tärkeää, että viennin kilpailukyky määrittelee palkankorotusten tason. Siitä voidaan poiketa paikallisesti tai valtakunnallisesti työvoimapula-aloilla, mutta yleisen linjan on oltava kattava. Ruotsissa neljännesvuosisadan hyvin toimineesta järjestelmästä voidaan Suomeen ottaa oppia ja järjestöjen kesken neuvotella toimiva malli.
Helsingin Sanomien pääkirjoitus 25. huhtikuuta päätyi johtopäätökseen, että ”ammattiliitot eivät ole asemoituneet uuteen aikaan ja sitoutuneet yhteisen kakun kasvattamiseen samalla tavalla kuin vaikkapa Ruotsissa”. Toisaalta työnantajapuolella ei ole ollut vastaavaa kiinnostusta esimerkiksi henkilöstöedustavuuden laajentamiseen yritysten hallinnossa samaan tapaan kuin Ruotsissa on tehty.
Vierailen paljon erilaisissa yrityksissä ja monesti olen kuullut miten yhteistyö työnantajan ja työtekijöiden edustajien kanssa toimii hyvin yritystasolla. Toivoa sopii, että samanlaista yhteistyötä syntyy myös järjestötasolla. Suomi ja suomalaiset ovat vakavassa paikassa. Vientimarkkinoiden kasvu on heikkoa ja kilpailu aiempaa kovempaa.
[Petteri] Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on luoda talouden ja työllisyyden kasvun mahdollistava toimintaympäristö. Menestys tehdään kuitenkin yritystasolla ja se edellyttää sen oivaltamista, että kansainvälisessä kilpailussa suomalainen työnantaja ja työntekijä eivät ole eri puolella, vaan samalla puolella.
