Kiinnostus lisäeläkeratkaisuihin kasvaa erityisesti yrityksissä, jotka kilpailevat osaajista ja haluavat tarjota turvaa lakisääteisen eläkkeen päälle.
Harva työnantaja on kuitenkaan havahtunut siihen, että lisäeläke voi olla tehokas myös nuorien osaajien motivoimisessa ja sitouttamisessa, arvioi LähiTapiola Henkiyhtiön myyntijohtaja Simopekka Katajala.
Vuonna 2025 suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke oli 2 138 euroa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuoreesta yhteistilastosta. Työnantajan tarjoama lisäeläke-etu voi nostaa merkittävästi tuloja eläkkeellä.
– Vuonna 2025 LähiTapiolan ryhmäeläkkeestä maksettu keskieläke oli jo 1 036 euroa. Se tuo aika tarkalleen 50 prosenttia lakisääteisen päälle, kertoo Simopekka Katajala toteaa tiedotteessa.
Viidessä vuodessa LähiTapiolan ryhmäeläkkeestä maksetut keskieläkkeet ovat nousseet 43 prosenttia. Keskieläkkeen määrä ei kuitenkaan kerro kaikkea, sillä aikaväli, jolloin eläkettä maksetaan, voi vaihdella merkittävästi sopimusten välillä.
Ryhmäeläkevakuutus voidaan tehdä tietylle henkilöstöryhmälle tai koko yrityksen henkilöstölle. Alan toimijoista LähiTapiola on kasvattanut ryhmäeläkkeiden maksutulon markkinaosuutta eniten viimeisen 15 vuoden aikana, markkinaosuuden ollessa nyt noin viidennes.
Lisäeläkkeet ovat olleet perinteisesti osa suurten yritysten ja asiantuntijayritysten kokonaispalkitsemista, mutta kiinnostus lisäeläkkeitä kohtaan on nyt noussut merkittävästi myös pienemmissä yrityksissä ja perinteisillä toimialoilla.
– Esimerkiksi monissa perheyrityksissä halutaan rakentaa työntekijöille taloudellinen turva eläkeajalle, ja lisäeläkesäästöihin kuuluva työkyvyttömyys- ja henkivakuutus turvaa myös omaa ja läheisten taloutta vakavien henkilöriskien varalta, Katajala sanoo.
Eläkesäästäminen on kasvussa
Samaan tahtiin lisäeläkkeen keskimaksun kanssa on noussut myös työikäisten halu varautua säästämällä eläkeaikaa varten. Yksityinen säästäminen on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta Eläketurvakeskuksen uusi tutkimus osoittaa etenkin 25–34-vuotiaiden eläkesäästämisen kasvaneen merkittävästi.
Muutoksen taustalla on nuorten aikuisten kokema epäluottamus eläkejärjestelmää kohtaan.
Katajalan mukaan monet työnantajat ajattelevat, että lisäeläkkeellä alkaa olla merkitystä työntekijöille vasta eläkeiän lähestyessä.
– Nyt on aika oikoa tuo käsitys. Nuorelle työntekijälle aloitettu eläkepotin rakentaminen tarjoaa mahdollisuuden kerryttää korkoa korolle -ilmiön ansiosta sijoitustuottoa aivan toisella tavalla kuin jos eläkesäästämisen alkuun pääsee vasta uran loppupuolella, myyntijohtaja sanoo.
Yritykset voivat ottaa ryhmäeläkevakuutuksen myös osaksi työntekijöiden kokonaispalkitsemisjärjestelyä. Esimerkiksi tulospalkkiosta osan tai kokonaan voi ohjata eläkevakuutukseen. Se voi toimia tehokkaana työkaluna parempiin suorituksiin.
Katajalan mukaan sijoittaminen vetoaa nuoriin aivan eri tavalla kuin ennen.
– Lisäeläkkeessä työnantaja laittaa panostukset, ja työntekijä voi itse seurata kehitystä ja halutessaan muokata sijoitussuunnitelmaa omien intressien mukaiseksi. Kun horisontti on pitkä ja hyödynnetään omaan sijoittajaprofiiliin sopivia kustannustehokkaita sijoituskohteita, potti voi kasvaa todella suureksi pienilläkin panostuksilla.
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki on muuttumassa siten, että yksityishenkilön itse ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksujen vähennyskelpoisuus verotuksessa poistuu 1.1.2027 alkaen.
– Muutos vaikuttaa suoraan yksityishenkilön kannustimeen säästää eläkeaikaa varten, mutta yrityksillä säilyy mahdollisuus hyödyntää lisäeläkevakuutusten veroetu. Maksettavista eläkkeistä verotetaan työntekijöitä vasta eläkettä nostettaessa. Tätä kautta voi saada merkittävän hyödyn, Simopekka Katajala sanoo.