Palvelualojen työnantajat Paltan tuoreen ennusteen mukaan työllisten määrä yksityisillä palvelualoilla kasvaa ensi vuonna enää 8 000:lla, kun tänä vuonna työllisten kasvun ennakoidaan yltävän 30 000:een.
Palvelualojen henkilöstöodotukset ovat vähentyneet viime vuodesta, mutta ovat toistaiseksi säilyneet kasvusuuntaisina. Työllisten määrän odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,9 prosenttia viime vuodesta, mikä vastaa vajaata 30 000 työllistä. Ensi vuonna työllisten määrä yksityisillä palvelualoilla kasvaa Paltan ennusteen mukaan vain noin prosentilla, eli vajaalla 8 000 työllisellä.
Työvoiman kysyntä säilyy voimakkaimpana informaatio- ja viestintäpalveluissa. Vapaa-ajan palveluissa, viihteessä ja virkistyksessä pandemian jälkeinen työllisyyden kasvu on jo alkanut hiipua. Liikenteessä ja logistiikassa työllisyyden ei odoteta enää ensi vuonna kasvavan lainkaan.
– Suhdanteen heikkeneminen viilentää työmarkkinoita hetkellisesti, kun työvoiman kysyntä koko talouden tasolla vähenee, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri sanoo tiedotteessa.
Väestön ikääntyminen ylläpitää työvoimapulaa
Pykärin mukaan yritysten työvoimapulaa ja rekrytointivaikeuksia ylläpitää väestön ikääntyminen. Työiässä olevien määrä vähenee vuosi vuodelta, ja samalla myös itse työvoima ikääntyy. Yli 60-vuotiaiden osuus työllisistä on kasvanut finanssikriisin jälkeisinä vuosina kahdeksasta kahteentoista prosenttiin.
– Ikääntyneiden osallistuminen työmarkkinoille on hyvä asia. Samalla työvoiman ikääntyminen tarkoittaa korvausrekrytointitarpeiden kasvua ja sitä, että tarjottu työpanos on yhä useammin vain osa-aikaista, Pykäri huomauttaa.
Suomen työllisyysasteen trendi on kivunnut 73,6 prosenttiin, mutta ei ole vuoden kuluessa enää noussut. Silti avoimien työpaikkojen määrässä on rikottu ennätyksiä, ja yli 40 prosenttia palveluyrityksistä ilmoittaa työvoimapulan yrityksen suurimmaksi kasvun esteeksi.
Työllisyyden kasvu on tällä hallituskaudella syntynyt käytännössä kokonaan yksityisissä palveluissa, joissa työllisten määrä on kasvanut yhteensä 74 000:lla vuodesta 2019.
– Seuraavalla hallituskaudella työmarkkinoille kaivataan kipeästi rakenteellisia uudistuksia kuten työnteon kannustimien parantamista ja työhön johtavan maahanmuuton lisäämistä, jotta työllisyys voisi edelleen kasvaa, Pykäri sanoo.
Suhdanteen viileneminen heikentää palveluiden kysyntää
Ensi vuodeksi Suomen taloudelle odotetaan nollakasvua tai lievää taantumaa. Talouden käänteen odotetaan näkyvän selkeimmin perinteisesti suhdanneherkillä aloilla kuten rakentamisessa ja sen myötä esimerkiksi teknisissä palveluissa.
Sen sijaan pandemian jäljiltä toipunut palveluiden kulutus esimerkiksi vapaa-ajan palveluissa ei Paltan mukaan vähene ensimmäisenä.
Myös Venäjän merkitys Suomen palvelukaupalle on ollut jo vuosia vähäinen. Vielä vuonna 2013 Venäjän-palvelukaupan viennin ja tuonnin yhteenlaskettu arvo oli 2,8 miljardia euroa, mutta viime vuonna enää 900 miljoonaa, mikä vastasi vain 1,5 prosenttia Suomen koko palvelukaupasta.
Suomen ja Venäjän välisen palvelukaupan arvo väheni tämän vuoden huhti-kesäkuussa edelleen neljänneksellä ja kutistui 166 miljoonaan euroon.
Tänä vuonna palvelualojen kasvu on ollut laaja-alaista Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta epävarmasta tilanteesta huolimatta, kun koronarajoitusten aikana patoutunut palveluiden kysyntä on palautunut.
Paltan ennusteen mukaan yksityisten palvelualojen liikevaihdon volyymi kasvaa tänä vuonna 5,9 prosentilla, kun kasvu viime vuonna oli 4,9 prosenttia. Ensi vuonna kasvu on ennusteen mukaan noin 2 prosenttia, kunhan talous piristyy vuoden loppua kohden.
– Romahdusta ei ole odotettavissa, mutta yleinen suhdanteen viileneminen, kiristyvä rahapolitiikka sekä kuluttajien ostovoiman heikkeneminen nipistävät myös palveluiden kysyntää, Pykäri summaa.
