Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan aamun inflaatio– ja palkkatilastoihin kohdistuu erityistä mielenkiintoa Suomen työeläkejärjestelmän kannalta, koska niiden avulla voidaan laskea ensi vuoden alussa työeläkkeisiin tehtävät indeksikorotukset.
Vuosittainen indeksikorotus koskee yli 1,5 miljoonaa työeläkkeen saajaa ja vaikuttaa suoraan heidän kuukausittaiseen tulotasoonsa.
Appelqvist toteaa, että korotus on merkittävä myös julkisen talouden näkökulmasta, koska vuoden alussa edessä oleva poikkeuksellisen iso indeksikorotus tulee nostamaan vuosittaista työeläkemenoa yli kahdella miljardilla eurolla.
Maksussa olevat työeläkkeet nousevat ensi vuoden alussa indeksikorotuksen seurauksena 6,8 prosenttia. Keskimääräisessä työeläkkeessä nousu tulee olemaan euromääräisesti poikkeuksellisen korkea eli lähes 115 euroa kuukaudessa.
– Muhkean korotuksen selityskin on selvä, eli villiksi kiihtynyt inflaatiovauhti. Sinänsä iso euromääräinen korotus ei kerro eläkkeiden ostovoiman kasvusta, vaan ainoastaan sen pysymisestä ennallaan. Tilanne on silti selvästi parempi kuin valtaosalla palkansaajista, Appelqvist huomauttaa.
Jos tällä hetkellä suunnittelee eläkkeelle jäämistä, kannattaa pääekonomistin mukaan aamun inflaatio- ja palkkatilastoja tutkia tarkkaan.
– Tänä syksynä ollaan poikkeuksellisen inflaation takia erikoisessa tilanteessa, jossa syntyy erittäin vahva taloudellinen kannustin aikaistaa eläkkeelle jäämistä jo kuluvan vuoden puolelle. Sillä tavalla pystyy turvaamaan itselleen vuoden vaihteessa eläkeläisille tulevan historiallisen suuren indeksikorotuksen, joka perustuu korkeaan inflaatioon. Myöhemmin korotusta ei ole enää mahdollista saada, hän sanoo.
– Jos eläkkeelle jääminen on omalla kohdalla ajankohtaista lähikuukausina, kannattaa oikeaa ajankohtaa ryhtyä pohtimaan todella pikaisesti. Vielä ehtii halutessaan jäämään eläkkeelle joulukuussa, mutta pian se ei enää ole mahdollista ja silloin on myöhäistä katua, jatkaa Appelqvist.
Indeksoinnin synnyttämä ero keskimääräisessä uudessa alkavassa eläkkeessä on karkeasti arvioiden 14 000 euron luokkaa koko eläkeajalta laskettuna hieman laskentatavasta ja tehdyistä oletuksista riippuen. Kuukausitasolla euromääräinen ero on noin 57 euroa uusissa alkavissa vanhuuseläkkeissä.
– Harva pohtii tekniseltä tuntuvaa indeksiasiaa, mutta sen vaikutus on huomattava. Ehkä oleellisinta on ymmärtää, että ero eläkkeen suuruudessa kertautuu, koska se koskee jokaista kuukausittain maksettavaa eläkettä koko loppuelämän ajan. Koko eläkeajalta syntyy pienistä puroista jo huomattava summa, joka vastaa nykyarvoltaan tyypillisessä uudessa alkavassa vanhuuseläkkeessä karkeasti arvioiden pienikokoista uutta henkilöautoa tai 4–5 kuukauden palkkaa, sanoo Appelqvist.
Hän toteaa, että jokainen tekee totta kai omat valintansa.
– Voi tuntua luontevalta jäädä eläkkeelle vuoden alusta, mutta oma suorasanainen neuvoni olisi ehdottomasti välttää tällä kertaa tammikuuta tai yleisemminkin ensi vuoden alkupuolta eläkkeelle jäämisen ajankohtana, ellei siihen ole erinomaisen hyvää syytä.
