Kuluva vuosi tulee olemaan Suomen tuulivoimatuotannon rakentamisessa toiseksi paras.
Syyskuun loppuun mennessä Suomeen on valmistunut 115 uutta tuulivoimalaa.
Viimevuotisiin ennätyslukuihin ei tänä vuonna kuitenkaan ylletä. Viime vuonna valmistui lähes 440 voimalaa, joiden nimellisteho oli noin 2400 megawattia.
Suomessa oli syyskuun lopussa yhteensä 1508 tuulivoimalaa. Marraskuussa tuulivoiman osuus Suomen kokonaistuotannosta oli noin 18 prosenttia, ja viime vuonna Suomen sähkönkulutuksesta noin 14 prosenttia.
– Tuulivoiman rakentaminen on nopeaa siinä vaiheessa, kun investointipäätös on tehty. Kun lainvoimainen kaava ja rakennusluvat ovat kunnossa ja verkkoliityntäsopimus ja hankintasopimukset tehty, investointipäätöksen jälkeen maatuulivoimahanke on valmis kahdessa tai kolmessa vuodessa, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen Verkkouutisille.
Suomen Tuulivoimayhdistys on tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö.
Tuulivoimatuotantoa tuettiin Suomessa vuosina 2011-17 niin sanotulla syöttötariffijärjestelmällä.
Järjestelmän tarkoitus oli taata sähköntuottajalle ennalta sovittu hinta tuotetusta sähköstä ja sitä kautta myös lisätä uusiutuvien kotimaisten energialähteiden käyttöä.
Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta marraskuussa 2017.
Vuonna 2018 tulivat ensimmäiset investointipäätökset markkinaehtoisista tuulivoimahankkeista. Vuosina 2019-20 tuli iso liuta investointipäätöksiä, joten tuulivoimaloiden valmistumisen piikki osui pääosin viime vuoteen.
Mikkosen mukaan tuulivoimavalmistajat kiinnostuivat Suomen markkinoista syöttötariffin myötä ja alkoivat kehittää voimaloita, jotka sopivat hyvin Suomen oloihin. Hän mainitsee teknologian kehityksen ja optimaalisen investointiympäristön merkittävimmiksi kasvun ajureiksi.
– Korkeammat tornit mahdollistavat parempiin tuuliin kiinni pääsemisen, ja pidempien lapojen ansiosta saadaan tuuli talteen isommalta alueelta. Tänä päivänä rakennettava voimala tuottaa huomattavasti enemmän sähköä kuin 10 vuotta sitten rakennettu voimala.
Käyttöikä pidentynyt
Viime vuonna uusien asennettujen tuulivoimaloiden keskimääräinen teho oli noin 5,5 megawattia ja ne olivat napakorkeudeltaan noin 140 metriä.
Teknologinen kehitys näkyy siinä, että uusien tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 35 vuotta, kun kymmenen vuotta sitten rakennetuilla voimaloilla se on noin 20 vuotta. Uusi voimala tuottaa huomattavasti enemmän ja huomattavasti pidemmän aikaa kuin kymmenen vuotta sitten rakennettu.
– Meillä on moneen muuhun maahan verrattuna myös melko sujuva luvitusjärjestelmä. Toiminnanharjoittajat tietävät, miten prosessi menee ja osaavat siinä toimia, Mikkonen kertoo.
Ulkomaiset investoijat ovat pitäneet myös suomalaista poliittista ympäristöä vakaana ja luotettavana. Suomen kunnianhimoinen ilmastotavoite on antanut selkänojaa yrityksille kehittää ratkaisuja.
– Moni yhtiö on halunnut solmia pitkäaikaisen sähkön ostosopimuksen tuulipuiston kanssa, että pystyy toimimaan tuulisähköllä ja sitä kautta täyttämään omat ilmastotavoitteensa.
Lestijärvelle suuri investointi
Mikkosen mukaan tuulivoimarakentaminen jatkuu kohtalaisen tasaisena myös tulevina vuosina. Esimerkiksi Lestijärvelle kaavailtu Suomen kaikkien aikojen suurin tuulivoimainvestointi valmistuu vuoden 2025 aikana. Lestijärven investointi kattaa 69 tuulivoimalaa, joiden nimellisteho on yhteensä noin 455 megawattia.
– Jotain vuositason vaihtelua on sen mukaan, miten hankkeita valmistuu. Tulevina vuosina valmistuu tasaisesti keskimäärin noin 1000 megawattia tuulivoimakapasiteettia vuodessa. Jos katsomme kehitteillä olevien hankkeiden määriä, niin kasvu ei ole pysähtynyt. Paljon riippuu siitä, miten teollisuuden sähköistämisprosessit ja vetyhankkeet lähtevät liikkeelle, Mikkonen arvioi.
Suomeen on suunnitteilla yli 20 vetyinvestointia yhteisarvoltaan noin 15 miljardia euroa. Vihreän vedyn tuotannon edellytys on puhtaan sähkön saatavuus. Käytännössä tämä tarkoittaa tuuli- ja aurinkovoimaa.
– Tuulipuistojen rakentaminen menee vähän etukenossa. Teollisuuden sähköistämis- tai vetyinvestointeja ei tehdä, jos ei ole edullista sähköä tarjolla. Se on keskeinen elementti. Jos kulutusinvestoinnit eivät toteudu, niin kyllä se jossain vaiheessa tulee hidastamaan myös tuulivoimarakentamista.
Kustannukset nousseet
Myös tuulivoimarakentamisen kustannukset ovat kasvaneet, ja korkean korkotason myötä investointeja on tarkasteltu uudelleen.
– Kun kustannukset ovat nousseet, niin tällä hetkellä olisi todella tärkeää, että Suomen hallitus ei tee mitään sellaisia toimia, jotka lisäävät vihreän siirtymän hankkeiden kustannuksia, Mikkonen peräänkuuluttaa.
Hän arvioi, että rahoitusta uusille hankkeille löytyy, koska kiinnostusta tuulivoimaa kohtaan on paljon.
Suomen tuulivoimakapasiteetista noin 56 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa. Mikkosen mukaan nyt rakenteilla olevasta tuulivoimakapasiteetista kotimaisen omistuksen osuus on puolestaan noin 60 prosenttia.
– Vihreän siirtymän rahoittaminen on niin suuren luokan toimintaa, että pelkästään Suomesta ei löydy sellaisia rahoja. Hankkeet ovat isoja, ja ulkomaiset sijoittajat jakavat riskiä suomalaisten sijoittajien kanssa.
Valitusprosessiin voi mennä vuosia
Mikkonen toivoo kaavoituksen ja luvitusprosessin joustavoittamista edelleen, koska pitkä luvitusaika sitoo pääomia, ja myös asukkaiden epävarmuus naapurustoon mahdollisesti tulevista hankkeista lisääntyy.
– Oikeusprosessissa valituksen käsittelyyn voi tällä hetkellä mennä yhteensä jopa neljä ja puoli vuotta. Se on kestämättömän pitkä aika. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristöön suunniteltaviin hankkeisiin, mutta valituksia pitäisi pystyä käsittelemään paljon nopeammin nyt. Kaavoituksessa ja luvituksessa on päällekkäisiä prosesseja, joita voisi yhdistää ja nopeuttaa, Mikkonen ehdottaa.
Kolme tärkeää tahoa
Tuulivoimarakentamisessa on kolme tahoa, jotka pystyvät pysäyttämään hankkeen ja joiden myötämielinen suhtautuminen on välttämätöntä hankkeen etenemiselle: maanomistaja, kunta ja puolustusvoimat.
Tuulivoimainvestointi tarvitsee luonnollisesti rakentamiseen maanomistajan suostumuksen. Kunnalla on kaavoitusmonopoli, ja kaikki kunnat eivät suhtaudu positiivisesti tuulivoimarakentamiseen. Puolustusvoimilta puolestaan tarvitaan kaikille tuulivoimahankkeille myönteinen lausunto. Tämä johtuu muun muassa siitä, että yli 50 metrin korkeuteen ulottuvat tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriösignaalia puolustusvoimien valvontasensoreihin.
Kunnan myönteinen asenne on Mikkosen mukaan tärkeä peruste, kun tuulivoimainvestoinnin paikkakuntaa selvitetään.
– Yleensä hanke lähtee etenemään niin, että kysytään puolustusvoimien kanta, neuvotellaan maanomistajien kanssa ja hyvin varhaisessa vaiheessa kysytään kunnan alustava kanta asiaan. Sitten katsotaan alustavasti verkkoliityntä, alueen luontoarvot ja asutuksen sijainti. Siitä palapelistä sitten muodostuvat potentiaaliset alueet, joita selvitetään. Mitä etelämmäksi mennään, ja mitä tiiviimmin asuttu alue, niin sitä vähemmän hankkeita on, Mikkonen kertoo.
Kapasiteettimekanismi puhuttaa
Mikäli hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat, tulevat tuulivoimayhtiöt osallistumaan tulevaisuudessa säätövoiman tarjontaan omalla tuotannollaan tai kapasiteettimekanismin osapuolina.
– Tarvitaan aika paljon lisäselvityksiä, että tarvitaanko kapasiteettimekanismia, ja kuinka se tehdään ja miten se rahoitetaan. Esimerkiksi maailmalla olevat esimerkit kapasiteettimekanismista ovat sellaisia, että valtio on rahoittanut sen, Mikkonen toteaa.
Mikkosen mukaan kapasiteettimekanismi on toteutettu maailmalla muun muassa siten, että valtio on kilpailuttanut tahoja, jotka pystyvät tarjoamaan joustavaa tuotantoa markkinalle.
– Kysymys kuuluu, onko kalliita tunteja niin paljon, että joustavaa tuotantoa kannattaa rakentaa kalliiden tuntien sähköntuotantoon ilman kapasiteettimekanismia. Tai rakennetaanko joustavaa kulutusta niin paljon, että se tasaisi kallista hintatasoa ja sähköntarvetta.
50 voimalaa purettu
Suomessa on myös purettu noin 50 tuulivoimalaa. Aika moni voimaloista on elinkaaren päähän tulleita reilut 20 vuotta palvelleita vanhempia voimaloita. Joukossa on myös lukuisia vuonna 2014 konkurssiin menneen tuulivoimarakentaja Winwindin voimaloita.
– Nähdäkseni yritykset ovat rakentaneet Suomeen tuulivoimatuotantoa taloudellisesti varsin hyvälle ja vakaalle pohjalle. Toki tällä hetkellä voimalavalmistajilla on haasteita, koska kustannukset ovat nousseet. Alalla on vahva usko, että nyt on hetkellisesti vaikeampi taloussuhdanne, joka menee muutamassa vuodessa ohi, Mikkonen arvioi.
Tuulivoiman hyötysuhde
Mikä sitten on tuulivoiman hyötysuhde tällä hetkellä?
Mikkosen mukaan tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, koska markkinaehtoisesta kapasiteetista ei saada julkista puistokohtaista tuotantodataa.
– Viimeksi tätä laskettiin syöttötariffipäätöksistä vuonna 2019, kun lähes kaikki Suomeen rakennetut voimalat olivat syöttötariffikapasiteettia. Silloin hyötysuhde oli keskimäärin 33 prosenttia. Paras maatuulivoimapuisto sinä vuonna oli 47 prosenttia. Kapasiteettikerroin on kasvanut huomattavasti vuosien saatossa. Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Tähän vaikuttavat esimerkiksi se, onko ollut hyvätuulinen vuosi, mikä on puiston sijainti, onko teknologia uutta vai vanhaa ja onko ollut laiterikkoja, Mikkonen avaa.