Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Kimmo Tiilikainen ei usko väitteisiin, joiden mukaan EU-parlamentin torstaina hyväksymä asetus kriittisistä raaka-aineista johtaisi Suomen muuttumiseen ”Euroopan Kongoksi”. Asiasta uutisoi Taloussanomat.
Parlamentin hyväksymä raaka-aineasetuksen tarkoituksena on parantaa EU:n omavaraisuutta kriittisissä raaka-aineissa ja harvinaisissa metalleissa, joita tarvitaan uusiutuvan energian ja digiteollisuuden hankkeissa. Tällä hetkellä iso osa raaka-aineista tuodaan Kiinasta. Käytännössä asetus helpottaisi kaivosten lupaprosessia ja asettaisi tavoitteita raaka-aineiden tuotannolle ja kierrätykselle.
Väitteet Suomen muuttumisesta Euroopan Kongoksi, josta kriittisiä mineraaleja pumpattaisiin ulkomaisille yhtiöille, Tiilikainen tyrmää. Hän huomauttaa, että Suomessa jalostetaan jo nyt enemmän kaivannaisia, kuin mitä täällä tuotetaan.
– Kuva ei todellakaan ole tuollainen, että olisimme joku Kongo, Tiilikainen linjaa.
Suomesta viedään Tiilikaisen mukaan mineraaleja myös ulkomaille, sillä kyse kansainvälisistä markkinoista. Enemmän Suomeen kuitenkin tuodaan muualta mineraaleja jalostettavaksi.
– Jos yhdellä miljardilla viedään, kolmella miljardilla tuodaan jalostettavaksi muualta, Tiilikainen huomauttaa.
Samaa mieltä on myös Työ- ja elinkeinoministeriön ryhmäpäällikkö ja teollisuusneuvos Sampsa Nissinen.
Nissinen painottaa, että sääntelyssä tulee varmistaa ympäristön- ja luonnonsuojelun korkea taso. Samalla on välttämätöntä monipuolistaa raaka-aineiden tuotantoketjuja ja pienentää riippuvuuksia EU:n ulkopuolisista maista.
– Raaka-aineiden saanti on kriittistä niin vihreälle kuin digitaalisellekin siirtymälle, Nissinen linjaa.
Ukrainan sota on Tiilikaisen mukaan hyvä muistutus siitä, miten vaarallista raaka-aineriippuvuus voi olla. Länsimaiden olisikin syytä olla rehellisiä itselleen sen suhteen, kuinka nykyinen elämäntapamme edellyttää monenlaisia mineraaleja.
Tutkimusjohtaja kertoo silti ymmärtävänsä kaivoshankkeista nousevia reaktioita. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomessa on olemassa lainsäädäntö ja lupaprosessit varmistamassa, että hankkeissa otetaan huomioon yhteiskunnalle aiheutuvat hyödyt ja haitat. Uuden asetuksen ei Tiilikaisen mukaan ole tarkoitus myöskään höllentää lupakriteerejä tai muuttaa lupajärjestelmää.
Tulevaisuudessa Tiilikainen uskoo kaivosten voivan olla nollapäästöisiä. Nyt ydinkysymys on kuitenkin se, miten kaivostoimintaa harjoitetaan kestävästi ja ympäristöä pilaamatta. Raaka-aineasetus taas etenee seuraavaksi EU:n neuvostoon jäsenmaiden, parlamentin ja komission välisiin neuvotteluihin.
– Yhteinen haaste niin tutkimukselle kuin alan toimijoille on kehittää aiempaa parempia menetelmiä, Tiilikainen linjaa.