Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
AVM:t ovat harvinaisia aivojen verisuoniepämuodostumia, joiden ilmaantuvuus maailmanlaajuisesti on noin yksi tapaus 100 000:ta ihmistä kohden vuodessa.
– Yleensä aivojen valtimo-laskimoepämuodostuma diagnosoidaan noin 30-vuotiaana. Noin puolessa tapauksista AVM paljastuu aivoverenvuodon seurauksena. Toiseksi yleisin syy, jonka seurauksena AVM havaitaan, on epilepsiakohtaus, kertoo tutkija, HUSin neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri Anni Pohjola tiedotteessa.
Sairaus koskettaa usein työikäisiä, ja se on yksi merkittävimmistä lasten ja nuorten aikuisten aivoverenvuodon aiheuttajista.
Kun potilaalla todetaan sattumalöydöksenä tai epilepsiakohtauksen aiheuttajana vuotamaton aivojen valtimo-laskimoepämuodostuma, joudutaan arvioimaan tarkkaan, onko se perusteltua ja turvallista hoitaa ennaltaehkäisevästi.
Ennaltaehkäisevällä hoidolla pyritään vähentämään AVM-vuotoihin liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta. Hoidon vaikuttavuuden arviointia on vaikeuttanut se, että aiemmin ei ole tiedetty AVM-vuotojen aiheuttamien, sairaalan ulkopuolisten äkkikuolemien määrää.
Helsingin yliopistollisen sairaalan yhteistyöalueella tehty tutkimus yhdisti oikeuslääketieteellisiä kuolinsyyrekisteritietoja ja HUSin neurokirurgian yksikön AVM-rekisteriä vuosilta 1998–2015. Neurology-lehdessä julkaistu väestöpohjainen tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa, kuinka usein AVM aiheuttaa odottamattoman, sairaalan ulkopuolella tapahtuvan kuoleman.
– AVM-potilaiden kuolleisuutta on aiemmin tutkittu vain sairaalaan ehtineiden potilaiden osalta. Halusimme selvittää, kuinka moni kuolee yllättäen jo ennen sairaalaan pääsyä – ja ennen kuin AVM on ehditty edes diagnosoida, Pohjola kertoo.
Harvinaisten äkkikuolemien syynä yleensä epilepsia
Tutkimuksessa havaittiin, että 18 vuoden aikana vain kuusi henkilöä menehtyi äkillisesti sairaalan ulkopuolella AVM:n seurauksena. Määrä vastaa kahta prosenttia kaikista oireisten AVM-tapausten ensidiagnooseista. Näistä äkkikuolemista neljä johtui epilepsiakohtauksista ja kaksi aivoverenvuodosta. Menehtyneistä neljällä ei ollut AVM-diagnoosia elinaikanaan.
Verrattuna toiseen vakavaan aivoverenvuototyyppiin eli aneurysmaattiseen lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon (SAV), AVM:n aiheuttaman vuodon seurauksena äkillisesti sairaalan ulkopuolella kuolleiden osuus on hämmästyttävän pieni. SAV-potilaista noin 20–25 prosenttia kuolee äkillisesti sairaalan ulkopuolella ensimmäiseen vuotoon, ja kaikista SAV-kuolemista noin 50 prosenttia tapahtuu äkillisesti sairaalan ulkopuolella.
– Tutkimus kattaa yli 1,6 miljoonan asukkaan väestön lähes kahden vuosikymmenen ajalta. Näin harvinaiset luvut osoittavat, että äkillinen AVM-kuolema sairaalan ulkopuolella on poikkeuksellinen tapahtuma, Pohjola korostaa.
Epilepsia osoittautui yllättäen yleisemmäksi äkkikuolemien syyksi kuin aivoverenvuoto, vastoin aiempia oletuksia. Tutkijoiden mukaan AVM:ään liittyvä epileptinen äkkikuolema on mahdollisesti aiemmin aliarvioitu riski.
– AVM-potilaiden epilepsia vaatii erityistä huomiota, sillä se voi johtaa hengenvaaralliseen kohtaukseen jo ennen kuin AVM aiheuttaa aivoverenvuodon, Pohjola toteaa.
Keskustelua nykyisistä hoitolinjauksista
Koska sairaalan ulkopuolella tapahtuvat AVM-kuolemat ovat erittäin harvinaisia, aiemmat sairaalapohjaiset kuolleisuustutkimukset eivät ole merkittävästi aliarvioineet AVM:ien kokonaiskuolleisuutta.
Potilaiden, joilla on diagnosoitu vuotamaton AVM, ei tarvitse siten pelätä AVM-vuodon aiheuttamaa äkkikuolemaa siinä määrin kuin aiemmin on ajateltu.
– Tämä on tärkeää tietoa, kun pohditaan ennaltaehkäisevän hoidon riskejä ja hyötyjä, etenkin kun osa hoitomuodoista voi itsessään aiheuttaa komplikaatioita, Pohjola sanoo.
Tutkimus perustuu HUSin yhteistyöalueen väestötasolla kerättyihin tietoihin ja oikeuslääketieteellisiin ruumiinavauksiin, joita Suomessa tehdään poikkeuksellisen kattavasti. Tämä mahdollisti ensimmäistä kertaa maailmassa aiemmin diagnosoimattomien sairaalan ulkopuolisten AVM-kuolemien lukumäärän tarkan selvittämisen.