Yhä useampi eurooppalainen ajattelee, että Ukrainaa on autettava, kunnes se pystyy valtaamaan Venäjän miehittämät alueet takaisin. Tulos selviää ajatuspaja ECFR:n uudesta kyselytutkimuksesta, joka tehtiin kymmenessä Euroopan maassa: Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Saksassa, Tanskassa ja Virossa.
Kun ajatuspaja teki ensimmäisen tutkimuksensa aiheesta toukokuussa 2022, oli Euroopassa havaittavissa selvä jakolinja kahden eri näkökulman välillä.
Tuolloin niukka enemmistö vastaajista, 35 prosenttia, kannatti sodan lopettamista hinnalla millä hyvänsä, vaikka se edellyttäisi Ukrainalta alueluovutuksia. 22 prosenttia vastaajista piti taas tärkeimpänä sitä, että Venäjää rankaistaan laittomasta hyökkäyssodasta, vaikka se johtaisikin sodan jatkumiseen. 28 prosenttia vastaajista ei ollut kumpaakaan mieltä ja 15 prosenttia ei osannut sanoa.
Tammikuussa 2023 järjestetyssä kyselyssä eurooppalaiset eivät kannata rauhaa hinnalla millä hyvänsä läheskään yhtä innokkaasti.
Uusimmassa tutkimuksessa enää 29 prosenttia vastaajista kannattaa sodan lopettamista mahdollisimman pian. Sen sijaan 38 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Ukrainan on saatava takaisin kaikki vallatut alueet. Uutena vastausvaihtoehtona oli, että länsimaiden vaikutusvaltaa on heikennettävä, vaikka se tarkoittaisi Venäjän hyökkäyssodan hyväksymistä. Tätä kannatti viisi prosenttia vastaajista.
Kumpaakaan vastausvaihtoehtoa ei kannattanut 14 prosenttia vastaajista ja mielipidettään ei osannut sanoa 13 prosenttia vastaajista.
Eri maiden välillä on kuitenkin selkeitä jakolinjoja. Vahvin tuki rauhalle hinnalla millä hyvänsä löytyy Italiasta ja Romaniasta, kun taas Ukrainan tukemista kannatetaan eniten Isossa-Britanniassa, Puolassa, Tanskassa ja Virossa. Vastaukset jakautuvat enemmän Espanjassa, Saksassa, Ranskassa ja Portugalissa.
Viime toukokuussa rauhaa hinnalla millä hyvänsä kannatettiin enemmän kuin Ukrainan tukemista kaikissa maissa Puolaa, Tanskaa ja Viroa lukuun ottamatta. Tänä vuonna rauhalla hinnalla millä hyvänsä oli suurempi tuki enää Espanjassa, Italiassa, Portugalissa, Romaniassa ja Saksassa.
Yhä useampi eurooppalainen näkee myös Venäjän vihollisena tai kilpailijana. Kun vuonna 2021 kahdentoista EU-maan kansalaisia haastateltiin Venäjästä, piti 44 prosenttia vastaajista Venäjää liittolaisena (8 %) tai kumppanina (36 %). Vain 35 prosenttia vastaajista piti Venäjää joko vihollisena (17 %) tai kilpailijana (18 %).
Vuonna 2023 enää kaksi prosenttia vastaajista piti Venäjää liittolaisena ja 12 prosenttia kumppanina. Sen sijaan vihollisena Venäjää piti 54 prosenttia vastaajista ja kilpailijana 12 prosenttia.
ECFR arvioi, että Ukrainan tukemisen kannatus on lisääntynyt Ukrainan sotamenestyksen ansiosta. Lisäksi pelätyimmät skenaariot ydinaseiden käytöstä tai suursodasta eivät ole toteutuneet. Myös kansalaisten vahvempi usko EU:n kykyyn toimia ja vaikuttaa on saattanut vaikuttaa asenteisiin.
ECFR kuitenkin varoittaa, että tuki Ukrainalle ei ole itsestäänselvyys. Mikäli inflaatio ja elinkustannusten nousu jatkuu, voi kansalaisten halukkuus tukea Ukrainaa laskea. Myös vallanvaihto Yhdysvalloissa voi heikentää tukea, jos maahan valitaan presidentti, joka ei ole valmis tukemaan Ukrainaa yhtä avokätisesti kuin presidentti Joe Biden.
Kyselytutkimus tehtiin tammikuussa 2023 ja siihen vastasi yhteensä 14 439 ihmistä.
