Kotitalousvähennys on suomalaisille tuttu keino, joka kannustaa ostamaan palveluita.
Kotitalousvähennystutkimuksen mukaan 41 prosenttia suomalaisista on käyttänyt vähennystä viimeisen viiden vuoden aikana. Tutkimus osoittaa, että vähennyksen tason muutokset näkyvät suoraan kuluttajien palvelujen ostamise
Keväällä 2026 toteutettu Kotitalousvähennystutkimus kertoo, että kotitalousvähennys vaikuttaa suoraan suomalaisten päätöksiin ostaa palveluja. Kaikista vastaajista 38 prosenttia kertoo vähennyksen vaikuttavan merkittävästi tai jonkin verran palvelujen ostopäätökseen. Niistä, joiden ostopäätökseen vähennys vaikuttaa, 56 prosenttia olisi jättänyt tai jättäisi jonkin palvelun ostamatta ilman kotitalousvähennystä.
– Kotitalousvähennyksestä käydään usein keskustelua sen kohdentumisesta eri tuloryhmille. Kyselytutkimuksen mukaan vähennystä on kuitenkin käyttänyt neljä kymmenestä suomalaisesta, ja jos katsotaan keskituloisia vastaajia, vähennystä on hyödyntänyt yli puolet. Kotitalousvähennys vaikuttaa konkreettisesti siihen, teetetäänkö työtä ja ostetaanko palveluja, sanoo tiedotteessa Rakennus- ja sisustustarvikekauppa RASI ry:n toimitusjohtaja Riikka Vaaja.
Kotitalousvähennystä käytetään monenlaisiin tavallisen arjen tarpeisiin. Vähennystä käyttäneiden yleisin käyttökohde ovat putki-, sähkö- ja ilmanvaihtoasennukset tai -remontit. Vähennystä on käytetty laajasti myös keittiö- ja kylpyhuoneremontteihin, energiaremontteihin, kotitalous- ja siivouspalveluihin sekä julkisivu-, katto-, ikkuna- ja oviremontteihin.
Tutkimus osoittaa myös, että kotitalousvähennyksen tasolla voidaan vaikuttaa palvelujen kysyntään. Lähes puolet suomalaisista, 47 prosenttia, kertoo lisäävänsä erittäin tai melko todennäköisesti kotitalousvähennykseen oikeuttavien palvelujen käyttöä, jos vähennyksen määrä kasvaisi.
Lisäys näkyisi laajasti eri palvelualoilla. Palvelujen käyttöä lisäävistä 56 prosenttia ostaisi enemmän kotitalous- ja siivouspalveluja, 37 prosenttia keittiö-, kylpyhuone-, sauna- ja säilytystilojen remontteja ja 35 prosenttia maalaus- ja pintaremontteja. Noin neljännes lisäisi julkisivu-, katto-, ikkuna- ja oviremontteja, energiaremontteja sekä putki-, sähkö- ja ilmanvaihtotöitä.
Kotitalousvähennyksen taso on vaihdellut viime vuosina merkittävästi. Vuoden 2025 alussa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosentteja pienennettiin ja omavastuuta korotettiin. Tämän jälkeen hallitus päätti kevään 2026 kehysriihessä korottaa kotitalousvähennystä määräaikaisesti vuosille 2026 ja 2027.
Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksen muutokset näkyvät suoraan kuluttajien käyttäytymisessä. Lähes puolet suomalaisista lisäisi palvelujen käyttöä vähennyksen kasvaessa, ja kotitalousvähennystä viimeisen viiden vuoden aikana käyttäneistä 39 prosenttia kertoo vähentäneensä palvelujen ostamista vuoden 2025 leikkausten jälkeen.
– Hallituksen keväällä päättämä määräaikainen korotus on tervetullut, mutta kotitalousvähennykseen tarvitaan nyt pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Tutkimuksen mukaan muutokset vähennyksen tasossa näkyvät palvelujen kysynnässä nopeasti: korotukset kannustavat ostamaan palveluja, kun taas leikkaukset vähentävät niitä. Siksi kotitalouksien ja yritysten on voitava luottaa järjestelmän pysyvyyteen myös tulevina vuosina, Vaaja toteaa.
Tutkimuksen perusteella kotitalousvähennyksen potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Kuluttajista 15 prosenttia ei ole varma siitä, miten vähennys toimii tai miten sitä hyödynnetään. Epävarmuus korostuu erityisesti nuorten ja pienituloisempien vastaajien keskuudessa.
Kun suomalaisilta kysyttiin, mikä kannustaisi käyttämään kotitalousvähennystä enemmän, 44 prosenttia toivoi vähennyksen näkyvän suoraan laskussa ilman erillistä hakemista.
Kolmannes vastaajista haluaisi laajemman palveluvalikoiman vähennyksen piiriin ja 27 prosenttia nykyistä selkeämpiä ohjeita vähennykseen oikeuttavista palveluista. Pienituloisemmilla vastaajilla korostui erityisesti selkeiden ohjeiden ja konkreettisten säästöesimerkkien tarve.
Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksen toteutti Verian. Kuluttajatutkimuksen aineisto kerättiin Verianin käyttämässä vastaajapaneelissa 30.1.–8.2.2026, ja siihen vastasi 2 087 suomalaista. Tulokset on painotettu edustamaan 18 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään ± 2,2 prosenttiyksikköä.