Professori Corey Bradshaw’n johtaman Australian Flinders Universityn ekologian tutkijaryhmän tekemä uusi tutkimus osoittaa, että ihmiskunta ja sen tarpeet ovat kasvaneet liian suuriksi maapallon kestävyydelle nykyisellä kulutustahdilla. Yli kaksi vuosisataa sisältävää populaatiodataa tutkimalla ryhmä havaitsi, että ihmiskunta elää paljon yli sen, mitä planeettamme kestää pitkällä ajanjaksolla.
Tutkimuksen keskeinen käsite on “kantokyky”, jonka alkuperä on 1800-luvun logistiikasta, jossa sillä viitattiin hiiltä käyttävien höyrylaivojen kuljetuskapasiteettiin. Ekologisessa asiayhteydessä se tarkoittaa tutkittavan lajin yksilöitä suurinta määrää, jonka ekosysteemi pystyy ylläpitämään määräämättömän ajan ilman, että sen luonnonvarat loppuvat.
Tutkijat tekivät yli 200 vuoden mittaisen datan analyysin perusteella johtopäätöksen, että ihmiskunta on keinotekoisesti laajentanut tätä kantokykyä hyödyntämällä fossiilisia polttoaineita. Öljy, kaasu ja hiili ovat mahdollistaneet lannoitteet, joiden avulla on ruokittu miljardeja, ja energian, jolla on tuettu globaalia infrastruktuuria. Mutta tämä tuki on heikkenemässä.
Tutkijat määrittelivät maapallon suurimman ja optimaalisen kantokyvyn. Suurin kantokyky – noin 12 miljardia ihmistä – on absoluuttinen, teoreettinen raja. Se on laskettu ottamatta huomioon, miten merkittäviä sen kielteiset seuraukset, kuten nälkä, taudit tai sodat, voivat olla.
Optimaaliseksi kantokyvyksi tutkijat sen sijaan arvioivat 2,5 miljardia ihmistä, jolloin populaation koko on ekologisesti kestävä, ja samaan aikaan kaikilla on kohtuullinen elintaso.
Bradshaw’n mukaan huolimatta siitä, että populaation kasvu on alkanut hidastua 1960-luvulta alkaen, olemme silti menossa kohti vaarallista 11,7–12,4 miljardin ihmisen populaation rajaa, jonka maailma saavuttaa ennen vuotta 2070.
Yksi analyysin tärkeimmistä johtopäätöksistä on, että populaation koolla on paljon voimakkaampi vaikutus ympäristön huononemiseen kuin yksilöiden kulutustasoilla. Ihmisten kokonaismäärä on avaintekijä, joka selittää maapallon epänormaalin lämpötilan nousun, ekologisen jalanjäljen laajenemisen sekä globaalien päästöjen kasvun