– Ukrainasta ei ole todennäköisesti tulossa EU:n jäsenmaata tai eurooppalaista demokratiaa, ellei EU:ssa tehdä radikaaleja toimia aseavun kasvattamiseksi, esittää tutkija Tyyne Karjalainen uusimmassa FIIA Briefing Paper-julkaisussa. Julkaisu perustuu tutkijan Kiovassa ja seitsemän eri EU-maan pääkaupungissa viime vuonna tekemiin haastatteluihin.
– Ukrainan uuden aseapurahaston kutistuminen vain neljäsosaan suunnitellusta 20 miljardin euron summasta osoittaa, ettei EU:ssa olla käytännössä sitoutuneita Ukrainan voittoon sodassa tai EU-jäsenyyteen, Karjalainen sanoo.
Hänen mukaansa riskinä on, että Ukraina jää pysyvästi epävarmuuden tilaan Venäjän ja lännen välille, jolloin Venäjä pystyy tiukentamaan otettaan Ukrainasta.
– Jotta Ukrainan tukijat voisivat edistää maan demokraattista kehitystä ja lähentymistä EU:n kanssa, heidän tulisi myös paneutua Ukrainan historiaan sekä ottaa opiksi menneistä virheistään kansainvälisissä valtionrakennusoperaatioissa, Karjalainen huomauttaa.
Hän toteaa, että Ukraina ei ollut EU:n ulkopolitiikassa etusijalla ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä.
– Vaikeasti ennakoitava politiikka ja korruptio tekivät Ukrainasta epäluotettavan kumppanin, ja monet EU-maat priorisoivat suhteitaan Moskovaan.
Karjalainen katsoo, että EU-jäsenyysprosessin avaaminen Ukrainan kanssa on unionille keino tukea maan demokratiaa.
– Paine vauhdittaa jäsenyysneuvotteluita voi kuitenkin johtaa siihen, että EU:ssa vähätellään Ukrainan sisäisiä ongelmia esimerkiksi lainsäädännön ja oikeusvaltioperiaatteen osalta.
– Mikäli Ukrainan EU-jäsenyys on unionille aito päämäärä, sen täytyy haastaa Kremlin ulkopoliittisia tavoitteita ainakin seuraavan vuosikymmenen ajan. Ukraina tuskin täyttää jäsenyyskriteereitä tätä ennen, Karjalainen toteaa.
Hän arvioi, että sodan pitkittyessä riskinä on esimerkiksi vallan keskittyminen ja ukrainalaisten korruption vahtikoirien ryhtyminen itsesensuuriin, jotta maa ei menetä kansainvälistä tukea.
– Kuten eräs haastateltavista Kiovassa totesi, ponnistelut maan puolustamiseksi ovat merkityksettömiä, mikäli Ukrainasta jää jäljelle tyhjä sotaleiri ilman ihmisoikeuksia, demokratiaa ja taloudellisia mahdollisuuksia, Karjalainen sanoo.
